Kolme kansalaisaloitetta vie ihmisoikeuksia eteenpäin – ehkä jo ensi vuonna?

Oikeus olla-, Suostumus2018- ja Ehjänä Syntynyt -kansalaisaloitteet etenevät vaihtelevaan tahtiin. Aloitteet nauttivat varsin laajaa kannatusta ja erimielisyyksiä on enimmäkseen aikatauluista ja yksityiskohdista. Koronatilanteen paheneminen voi hidastaa translain edistämistä.

28.12.2021 | Ihmisoikeudet

Trans ry oli alullepanijana Oikeus olla -aloitteessa. Kuva: Sonja Siikanen / Trans ry.

Kansalaisaloitejärjestelmä on tarjonnut mahdollisuuksia hallitusohjelmien ulkopuolelta tuleville lakialoitteille. Viime vuosina kansalaisaloitteet ovat tuoneet onnistuneesti politiikkaan etenkin ihmisoikeuksia sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä koskevia parannuksia.

Translain edistymistä on penätty vuosia, ja Marinin hallitus on vihdoin saamassa lakia eteenpäin. Tänä vuonna julkaistu ja vuorokaudessa 50 000 allekirjoitusta saanut Oikeus olla -kansalaisaloite tuo lisäyksiä tavoitteisiin muun muassa alaikäisten osalta.

Raiskauslainsäädännön suostumusperustaisuuteen tähtäävä Suostumus2018-aloite on etenemässä hallituskauden aikana. Eheytyshoitojen kieltämiseen pyrkivä Ehjänä Syntynyt -kansalaisaloite on vielä alkuvaiheessa.

“Kaikki nämä liittyvät ihmisten itsemääräämisoikeuteen ja oikeuteen määrittää omat rajat ja identiteetti sukupuolesta ja seksuaalisuudesta riippumatta. Sen kannalta on todella tärkeää, että aloitteet etenevät”, kansanedustaja Iiris Suomela sanoo.

Suurin osa aloitteiden tavoitteista on etenemässä ja Suomelan mukaan kansanedustajat vaikuttavat suhtautuvan tavoitteisiin varsin myönteisesti. Neuvottelua käydään yksityiskohdista ja aikatauluista.

“Kyllä valtaosa eduskunnasta on ihmisoikeusmyönteinen. Kysymys on, että kuinka ihmisoikeusmyönteinen ja kuinka nopeasti näitä pystytään tuomaan voimaan”.

Translailla juridinen irti lääketieteellisestä

Suomelan mukaan translain käsittely on viivästynyt kahteen kertaan korona-aikana. Tällä hetkellä arvioidaan, että translain edistäminen etenee ensi keväänä. Tavoitteena on saada translaki valmistelluksi ensi vuoden aikana, hyvissä ajoin ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja.

Oikeus olla -kansalaisaloitteen laittoi liikkeelle sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava Trans ry, joka keräsi aloitetta tukemaan laajan joukon eri tahoja. Aloitteen tavoitteita pyritään saamaan mukaan translain valmistelun yhteyteen. 

Suomela näkee kansalaisaloitteiden edistämisen osana muita lakiuudistuksia olennaiseksi kansalaisaloitejärjestelmän uskottavuudelle.

“Kansalaisaloitteita pitää pystyä huomioimaan laajemmin, mitä on hallitusohjelmaan kirjattu”, Suomela sanoo.

Merkittävimmäksi muutokseksi Suomela mainitsee juridisen ja lääketieteellisen sukupuolen määrittelyn erottamisen toisistaan. Sukupuolen korjaamisen tulisi olla ilmoitusasia esimerkiksi nimen vaihtamisen ja avioeron ilmoittamisen tapaan.

Iiris Suomela. Kuva: Anna Moilanen

Hallinnollisesti sukupuolen korjaamisen tulisi siis olla mahdollisimman nopea ja kevyt prosessi kansalaiselle. Nykytilanteessa sukupuolen juridinen korjaaminen vaatii lääketieteen ja psykologian ammattilaisten lausuntoja sekä todistukset lisääntymiskyvyttömyydestä ja sukupuolenkorjaushoidoista. Toteutuessaan ilmoitusmenettely voisi keventää byrokratiaa.

Hallituksen esityksen tuomista valtioneuvostoon povataan toukokuulle 2022. Peukkuja pidetään koronatilanteen osalta, jotta lykkäyksiä ei tulisi enää.

Eheytyshoitojen luokittelua harkittu osaksi uskomushoitoja

Ehjänä Syntynyt – loppu “eheytyshoidoille” -aloite sai tämän vuoden elokuussa – vain reilussa kuukaudessa – täyteen 50 000 kannatusilmoitusta. Aloitteen pani alulle tamperelainen vihreä aktiivi Perttu Jussila.

Aloite on menossa sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn vuoden 2022 puolella. Kansalaisaloite oli eduskunnan lähetekeskustelussa marraskuussa samaan aikaan translain kanssa.

“Valtaosa ihmisistä puolusti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Paikalla oli myös pari konservatiivista kansanedustajaa, jotka pitivät omat puheenvuoronsa näitä aloitteita vastaan”.

“Aika selkeä enemmistö paikalla olleista kansanedustajista kuitenkin näki ihmisoikeuksien edistämisen tärkeänä näiden aloitteiden kautta”, Suomela kertoo.

“Eheytyshoidot aiheuttavat vakavia mielenterveysongelmia ja ruokkivat monesti syrjintää varsinkin uskonnollisten yhteisöjen sisällä”

Eheytyshoitojen käsittelemistä on harkittu samaan yhteyteen erilaisiin uskomushoitoihin puuttumisen kanssa. Olennaista näihin puuttumisessa ovat hoitojen mahdolliset haitat.

“Eheytyshoidot aiheuttavat vakavia mielenterveysongelmia ja ruokkivat monesti syrjintää varsinkin uskonnollisten yhteisöjen sisällä”, Suomela toteaa.

Laajemmat uskomushoitoja rajoittavat lakimuutokset siirtynevät tulevaisuuteen. Lainvalmisteluun tarvitaan kuitenkin vielä paljon työtä. Hallitusohjelmaan on kirjattu uskomushoitojen osalta tavoitteeksi vain selvitys, minkä johdosta lakimuutoksia ei vielä tällä kaudella saada aikaan.

Suostumusaloite yhdistettynä seksuaalirikoslakiuudistuksen kokonaisuuteen

Suostumus2018-kansalaisaloitteen kampanjan vetäjänä toiminut Suomela kertoo suostumuslain etenevän osana seksuaalirikoslain uudistusta. Asia on ollut asiantuntijalausunnoilla syksyn 2021 aikana.

Kokonaisuuteen kuuluu muitakin kuin suostumukseen liittyviä kysymyksiä: sanallisen häirinnän ja arkaluontoisten kuvien luvattoman levittämisen kriminalisoiminen.

Suomelan mukaan tavoitteena on esitellä hallitusohjelmaankin kirjattu uudistus tammikuussa 2022. Eduskuntakäsittelyä odotellaan alkukeväälle.

“Näistä asioista on ollut aika laajaa yksimielisyyttä tai vähintäänkin samansuuntaisia ajatuksia eri eduskuntapuolueilla. Toivon, että saadaan tämä nopeasti myös eduskunnasta läpi”, Suomela sanoo.

Santtu Paananen / Verde

28.12.2021 8:55

0 kommenttia

Lähetä kommentti