Kulttuuripoliittinen ohjelma hyväksyttiin sunnuntaina 20.2. vihreiden puoluevaltuuskunnassa. Ohjelmassa esitetään mm. kulttuurin rahoituksen kasvattamista, kulttuurialan ammattilaisten sosiaaliturvan kehittämistä ja kulttuuriviennin vauhdittamista.
Ohjelman valmistelusta ovat vastanneet kansanedustaja Saara Hyrkkö ja puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtaja Mikki Kauste. Kulttuurialan ongelmat alkoivat jo kaksi vuotta sitten ja teatterit, konserttisalit ja tapahtumien järjestäjät availevat vihdoin oviaan pitkän kurimuksen jälkeen.
Hyrkkö myöntääkin, ettei hallitus ole onnistunut kannattelemaan kulttuuria riittävästi kriisin aikana.
”Nyt on tehtävä kaksin verroin työtä, jotta kulttuuriala elpyy ja jotta kulttuurin merkitys ihmisille, taloudelle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille tunnistetaan”, hän sanoo.
Ohjelmassa luetellaan kymmeniä parannuskohtia: syrjäseutujen kulttuuritarjonnan saavutettavuus, kirjastojen kehittäminen, kulttuuritilojen tarjonta kansalaisten käyttöön ja kulttuurivähemmistöjen ja alkuperäiskansojen kulttuuristen oikeuksien vahvistaminen. Vihreät ehdottaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön taide- ja kulttuuribudjettiin 125 miljoonan euron tasokorotusta.
Myöskään digitaalista kulttuuria ei pidä unohtaa.
”Tekijänoikeuslainsäädäntöä on kehitettävä oikeudenmukaiseksi tekijänoikeuksien haltijoiden kannalta ja digitaalisia liiketoimintamalleja ja innovaatioita osattava tukea myös kulttuurialalla”, sanoo Mikki Kauste.
Tukea hintapiikkiin
Perjantaina valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) esitteli hallituksen energiatukipaketin. Työmatkavähennykset nousevat ja maatilat saavat helpotusta kiinteistöveroon.
Vihreät on puhunut pitkään reilusta muutoksesta, ja tämän paketin pitäisi tuoda tukea ihmisille ilman että ilmastotavoitteet vesittyvät. Vihreät saivat pakettiin energiaomavaraisuuslainan eli lainatakauksilla tuetaan kotitalouksien ilmastoystävällisiä investointeja, kuten öljylämmityksestä luopumista tai autojen latausinfran rakentamista.
Hallitus myös valmistelee kohdennettua tukijärjestelmää, joka toisi päästöistä kertyvät verotulot takaisin kansalaisille esimerkiksi tulo- ja alueperusteisesti. Tämä olisi sama ratkaisu, jota vihreät on jo pitkään esittänyt hiiliosingon nimellä.
Translaki lausunnolle, seksilaki eduskuntaan
Vihreiden ajama translain uudistus lähti lausuntokierrokselle viime viikolla. Uusi laki on selkeä parannus vanhaan, sillä siinä mm. luovutaan sterilisaatiovaatimuksesta.
Translain käsittely on kestänyt odotettua pidempään ja syyksi on kerrottu sosiaali- terveysministeriön koronaruuhka.
Lakiluonnoksessa juridinen ja lääketieteellinen prosessi erotetaan toisistaan siten, että sukupuolimerkinnän muutosta voi anoa ilman mitään lääketieteellisiä toimenpiteitä tai konsultaatioita. Oma hakemus riittää.
Vihreiden puheenjohtajana vielä kevään ajan toimiva Iiris Suomela pitää hallituksen esitystä osin puutteellisena. Vihreiden kanta on, että alle 18-vuotiaiden pitäisi myös saada oikeus juridisen merkinnän muuttamiseen. Samaa ajaa vasemmistoliitto.
Myös viime vuonna julkaistu ja vuorokaudessa 50 000 allekirjoitusta saanut Oikeus olla -kansalaisaloite kannattaa lisää oikeuksia translapsille ja -nuorille.
Viime viikolla eteni myös seksuaalirikoslainsäädännön uudistus, kun hallitus antoi siitä esityksen eduskunnalle. Esitys on saanut laajaa tukea eri eduskuntapuolueilta.
Iiris Suomela oli itse Suostumus2018-kansalaisaloitteen kampanjan vetäjä ja on tyytyväinen tulokseen.
Seksi ilman suostumusta tunnistetaan raiskaukseksi, sanallinen ahdistelu kielletään ja nuorten asemaa parannetaan. Myös toista esittävän kuvan luvaton levittäminen tulee erikseen rangaistavaksi.
0 kommenttia