Rajallista biokaasua tulee käyttää viisaasti

Biokaasulle on paljon käyttökohteita muun muassa raskaassa liikenteessa, työkoneissa, teollisuudessa ja laivaliikenteessä. Henkilö- ja pakettiautoille olisi sen sijaan aiheellista kohdentaa tukea sähköistymiseen. Biokaasun tuotannossa on vielä runsaasti kasvuvaraa, mutta kaasulähteiden määrä voi pienentyä muiden ilmastotoimien myötä, kirjoittavat Ville Seppälä ja Antti van Wonterghem.

22.2.2022 | Puheenvuoro

Kuva: Leena Brandt

YM:n Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (KAISU) ja LVM:n fossiilittoman liikenteen tiekartassa esitetään liikenteen päästövähennyskeinoksi biopolttoaineiden vuoden 2030 jakeluvelvoitteen nostamista 30 prosentista 34 prosenttiin.

Biokaasu otetaan jakeluvelvoitteen piiriin, ja 4 prosenttiyksikön lisäyksen arvioidaankin suunnitelmassa tulevan juuri biokaasun tieliikennekäytön kasvusta noin 2,5 terawattitunnilla (TWh). Vuonna 2020 biokaasua oli käytössä tieliikenteessä 0,11 TWh ja kaikessa energiankulutuksessa 0,73 TWh.

Esimerkiksi KAISU:n luonnoksessa biokaasun käyttöä halutaan kasvattaa huomattavasti myös juuri teollisuudessa ja työkoneissa.

Biokaasun tuotannossa on paljon kasvuvaraa, mutta sen potentiaali on silti rajallinen. Muun muassa jätevesilietteet ja biojäte ovat jo hyvin käytössä biokaasun tuotannossa, ja arvion mukaan biokaasua voitaisiin tuottaa muun muassa maatalouden hyödyntämättömien sivuvirtojenkin (esim. lanta) kanssa Suomessa noin 10 TWh ilman, että se kilpailee ruuantuotannon kanssa.

Näidenkin kaasulähteiden määrä voi pienentyä, jos ruoantuotantoa kehitetään muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämänä kasvipainotteisempaan suuntaan ja jos ruokahävikin torjunta edistyy. Lisäksi osa saatavista sivuvirroista voi olla kalliita ottaa käyttöön.

Suomen Ilmastopaneeli argumentoi suunnitelmalausunnossaan, että paketti- ja henkilöautoissa tulisi keskittyä sähköistymiseen, ja biopolttoaineiden käyttö tieliikenteessä tulisi kohdistaa raskaaseen liikenteeseen, jossa kaasuautojen määrä onkin orastavassa kasvussa (Taulukko 1). Tieliikenteen lisäksi rajalliselle biokaasulle on lisää käyttökohteita myös esimerkiksi laivaliikenteessä, työkoneissa, teollisuudessa ja lämmityksessä, joita on monin paikoin hyvin vaikea sähköistää. Esimerkiksi KAISU:n luonnoksessa biokaasun käyttöä halutaan kasvattaa huomattavasti myös juuri teollisuudessa ja työkoneissa.

Taulukko 1. Ensirekisteröityjen kuorma-autojen käyttövoimatilastot

Biokaasun rajallisuuden vuoksi tieliikenteen jakeluvelvoitteen noston tasoa on harkittava tarkasti ja mietittävä muitakin ehdotuksia liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Jakeluvelvoitetta tulisi mahdollisuuksien mukaan muokata niin, että biokaasua ohjautuu etenkin raskaan liikenteen käyttöön.

Biokaasuautoilu voi myös auttaa kehittämään sellaista biokaasun tuotantoa, jota pidemmällä aikavälillä käytetään muihin tarpeisiin.

Biokaasun kohdentumisen kannalta tärkeässä asemassa on erinäisistä jakeluinfran tuista päättäminen. Biokaasuinfran tukia tulisi painottaa sellaisiin jakelupisteisiin, jotka hyödyttävät ainakin raskasta liikennettä ja työkoneita. Yleisellä tasolla infratukia tulisi muuttaa suunnitelmaan nähden sähköautopainotteiseimmiksi, jotta sähköauton käyttö olisi riittävän saavutettava vaihtoehto eri puolilla Suomea.

On eduksi ympäristölle ja maanviljelijöille, että kaikki taloudellisesti järkevästi saatavilla oleva biokaasu otettaisiin käyttöön ja syrjäytettäisiin sillä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Biokaasuautoilua ei mitenkään erityisesti pidä rajoittaa, ja muun muassa polttoaineautojen konversiot kaasuautoiksi voivat olla edullinen tapa saavuttaa päästövähennyksiä ylimenokauden ratkaisuna. Biokaasuautoilu voi myös auttaa kehittämään sellaista biokaasun tuotantoa, jota pidemmällä aikavälillä käytetään muihin tarpeisiin.

Taulukko 2. Ensirekisteröityjen henkilöautojen käyttövoimatilastot. CNG kuvaa kaasuautoja, Sähkö kuvaa täyssähköautoja, PHEV kuvaa lataushybrideitä.

Valtion on oltava kuitenkin pitkänäköinen siinä, millaisia tukijärjestelmiä ja polkuriippuvuuksia se luo. Henkilöautoliikenteen sähköistyminen etenee nopeasti niin sähköautojen määrän (Taulukko 2) kuin latausverkoston osalta, ja sille voikin siksi antaa työntöapua kustannustehokkaasti. Sähkömoottori on polttomoottoria niin paljon energiatehokkaampi, että polttomoottorit on aiheellista korvata sähköisillä voimalinjoilla kaikkialla, minne ne soveltuvat.

Uusien kaasuhenkilöautojen myynti sen sijaan on selkeässä laskussa (Taulukko 2) ja autonvalmistajat ovat kilvan ilmoittaneet suunnitelmistaan polttomoottoriautojen valmistamisen lopettamisesta.

Nyt on harkittava tarkkaan, että A) miten kustannustehokasta biokaasun edistäminen henkilöautoilussa on, B) kuinka paljon biokaasuautoekosysteemin kehittäminen hidastaa sähköautoekosysteemin kehitystä ja C) miten biokaasuautoilu vaikuttaa biokaasun saatavuuteen muihin kohteisiin.

Teksti on julkaistu alun perin viite.fi-sivustolla 21.2.2022.

Ville Seppälä & Antti van Wonterghem
Kirjoittajat ovat Viitteen puheenjohtaja ja vihreiden liikennepoliittisen työryhmän jäsen.

22.2.2022 10:37

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti