Ilmastokriisin aikaikkuna on sulkeutumassa – IPCC:n raportti on kuin ”inhimillisen kärsimyksen kartasto”

Aikaikkuna ilmastokriisin hoitamiseen on menossa kiinni. Tämä oli hyvin selkeä viesti, jonka maailman ilmastopaneelin IPCC:n tuoreen raportin sadat kirjoittajat halusivat tuoda esille raportin julkistustilaisuudessa tänään (28.2.). YK:n pääsihteeri António Guterres kutsui 3500-sivuista raporttia “inhimillisen kärsimyksen kartastoksi”.

Konfliktitilanne, jossa parhaillaan elämme Euroopassa, on myös yksi (kauhu)skenaarioista, joita analysoitiin raportissa. Siinä todettiin, että riskinä on, että ”nouseva nationalismi, huoli taloudellisesta kilpailukyvystä ja turvallisuudesta sekä alueiden väliset konfliktit tekevät maailmanlaajuisesta yhteistyöstä lähes mahdotonta”.

Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääjohtaja Petteri Taalas arvioi toimittajan kysymykseen vastatessaan, että sopeutumiseen tulee investoida huomattavasti enemmän varoja kuin mitä siihen on tällä hetkellä investoitu, sillä osittain olemme jo hävinneet taistelun.

”Jäätiköt jatkavat sulamistaan vielä sata vuotta tästä eteenpäin”, Taalas sanoo, vaikka pääsisimme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.

Sopeutuminen on välttämätöntä, koska ilmastonmuutos on jo aiheuttanut merkittäviä ja peruuttamattomia muutoksia. Hillintätoimilla ja ilmastonmuutoksen rajaamisella 1,5 asteeseen voidaan torjua vielä osa pahimmista muutoksista.

Ilmastonmuutoksen estäminen olisi ollut huomattavasti halvempaa taloudellisesti ja se olisi säästänyt ihmishenkiä, ekosysteemejä ja elämää ylipäätään. Sopeutuminen on huomattavasti kalliimpaa, mutta meillä on jo alueita, joissa ilmastonmuutos tekee viljelystä ja asumisesta hankalaa, ellei mahdotonta.

Kaupunkialueidenkin luontoa pitää säilyttää

YK:n ympäristöjärjestön UNEP:in johtaja Inger Andersen puhui tiedotustilaisuudessa voimakkaasti luonnon säilyttämisen ja elvyttämisen puolesta kaikkialla, niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Kaupunkien puistot ja muut luontoalueet ovat tärkeitä hiilinieluja ja ilmanpuhdistajia. Korallit ja mangrovemetsät ovat elintärkeitä hiilensitojia. Patojen sijaan tulisi ennallistaa luontoa ja luoda luonnollisia suistoalueita, joihin vettä voidaan ohjata turvallisesti.

Ilmastonmuutos kiihtyy nopeasti ja raportin tekijät haluavat korostaa, että monet vaikutukset ovat ennustettua vakavampia. IPCC:n johtaja Abdalah Mokssit muistutti tiedotustilaisuudessa, että johtavat teollisuusvaltiot ovat sitoutuneet puolittamaan kasvihuonepäästönsä vuoteen 2030 mennessä ja olemaan hiilineutraaleja vuoteen 2050, ja lopettaa hiilen käytön niin pian kuin mahdollista, mutta kasvihuonekaasujen vuosittaiset päästöt ovat vain nousseet.

Aikaikkuna, jolloin päästöjen on vähennyttävä dramaattisesti, jotta meillä on toivoa rajata ilmastonmuutos 1,5 asteen lämpenemiseen, on menossa kiinni. Meillä on alle kymmenen vuotta aikaa tehdä totaalinen muutos kasvihuonekaasujen päästämisessä ilmakehään. Jos emme tässä onnistu, IPCC:n tuoreimmasta raportista voi lukea seuraukset.