Munakisat ja muut kielletyt leikit

En millään haluaisi olla ilonpilaaja, MUTTA ruualla ei saa leikkiä. Etenkin eläinperäisen ruuan käyttäminen leikin välineenä on erityisen ikävää, sillä eläintuotanto tarkoittaa käytännössä mittavia ympäristöhaittoja sekä monenlaista kärsimystä eläimille. 

Ruualla leikkiminen voi luoda Sydänliiton asiantuntijan mukaan esimerkiksi myönteistä ruokasuhdetta lapsille. Sallittakoon siis tämä. Mutta ruokaleikit voivat olla myös aikuisten seuraleikkejä, joita harrastetaan vaikkapa opiskelijabileissä. Esimerkiksi Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan (TREY) järjestämissä Munakisoissa huhtikuussa opiskelijat tekivät tehtäviä kananmunilla, kuljettivat niitä lusikan nokassa esteradalla ja kopittelivat niillä. Munakisat ovat perinne, mutta nyt yliopiston vegaaniopiskelijat vaativat loppua tälle harrastukselle. Hyvä!

Yliopistojen opiskelijat ovat yleensä sitoutuneet ilmastonmuutoksen vastustamiseen ja ovat usein edelläkävijöitä aiempiin sukupolviin verrattuna kaikenlaisen kestävyyden ja vastuullisuuden tavoittelussa. Esimerkiksi Lapin yliopiston ylioppilaskunta julistautui tällä viikolla toiseksi “täysin kasvipohjaiseksi” ylioppilaskunnaksi Suomessa. Siksi tämä ruoalla leikkiminen on erityisen kummallista. 

Turussa herätti neljä vuotta sitten kohua “leikki”, jossa juotettiin naudanverta opiskelijalle. Ei juoteta enää. Myös Aalto-yliopiston Prodeko ry luopui Sikajuhlien teatteriesityksestä, johon perinteisesti kuului grillatun sian teatraalinen pään irrotus. Kiitos tästäkin muutoksesta kuuluu aktiivisille vegaaniopiskelijoille.

Opiskelijajuhliin tai vaikkapa kesän lettukesteihin ja grillijuhliin valmistautuva voi aina miettiä vaihtoehtoja.

Ilonpilaaja on huumorin, vitsien ja sketsien suuri ystävä. Mutta ei siis leikitä eläimien eikä luonnon kustannuksella. Tehotuotannossa olevan eläimen elo on lyhyt ja ankea ja ympäristöhaitat näkyvät päästöinä ilmassa ja Itämerellä. Seuraavassa lyhyt kertaus tuotantoeläinten elämän huippuhetkiin:

Kanat ja munat: munivia kanoja on Suomessa noin 4 miljoonaa. Yksi kana ei kauan muni, sillä parasta munintakautta kestää lyhyen aikaa ja kanan lento loppuu keskimäärin 1,5 vuoden ikäisenä. Muninta on kiihdytetty äärimmilleen ja Helsingin Sanomat uutisoi maaliskuussa, että munijakanat kärsivät rintalastamurtumista. Virikehäkeissä 50–98 prosentilla ja lattiakanaloissa 53–100 prosentilla kanoista oli tämä vamma. Ihmisravinnoksi nämä kaikkensa antaneet munijakanat eivät enää kelpaa, vaan niillä ruokitaan muun muassa turkiseläimiä.

Kukonpojat taas päätyvät heti kuoriuduttuaan silppuriin tai kaasutukseen (en nyt laita tähän videolinkkejä). 

Suomessa valtaosa kanoista elää lyhyen elämänsä häkissä, jossa tilaa on yhden A4-arkin verran per kana. Lattiakanaloissa tilaa on enemmän, mutta satojen ja tuhansien lintujen yhteiselo on stressaavaa.

Oma lukunsa on broilerintuotanto. Äärimmilleen jalostettu, tuskin liikkumiskykyinen broileri kasvaa teuraskokoon 5-6 viikossa. 

Maitotuotteita käyttävän on hyvä ymmärtää, miten sitä maitoa heruu lähemmäs 10 000 kiloa lehmää kohti vuodessa. Lehmät keinosiemennetään, poikimisen jälkeen erotetaan vasikoistaan ja siinä vaiheessa maitoa saadaankin lypsettyä eniten meille ihmisille. Tämä rumba kestää viitisen vuotta, ja kun tuotos alkaa laskea, on teurasauton paikka.

Grillikauden alun kunniaksi pitää lisätä myös sananen sioista. Tämä älykäs, utelias, aktiivinen eläin on pakotettu sisätiloihin karsinoihin, joissa harvoin on tilaa tonkia, leikkiä ja liikkua. Emakkojen kohtalona on pötköttää iso osa vuodesta porsitushäkissä, jossa ne eivät mahdu edes kääntymään. Näitä häkkejä ei muualla länsimaissa enää ole kuin lyhytaikaisessa käytössä jos siinäkään , mutta Suomessa edes tulossa oleva eläinten hyvinvointilaki ei niitä lopeta vaan sallii 12 vuoden siirtymäajan. 

Opiskelijajuhliin tai vaikkapa kesän lettukesteihin ja grillijuhliin valmistautuva voi aina miettiä vaihtoehtoja. Niitä löytyy kauppojen vegehyllyiltä yllin kyllin ja mitä seuraleikkeihin tulee, niin Munakisoissa voi kantaa lusikassa vaikka somaa pientä pottua. 

Kiitos ja näkemiin!