MMM:n riistakeskus päättää metsästysluvista: Uhanalaisia eläimiä sekä suojellaan että ammutaan

Monen silmälläpidettävän tai uhanalaisen lajin kohtelu vaikuttaa hölmöläisten peitonjatkolta.Toisaalta lajia voidaan suojella miljoonien eurojen ohjelmilla, toisaalta samaan aikaan sitä saa myös metsästää. Esimerkiksi metsäpeuraa sekä suojellaan että metsästetään ja sallittua riistaa ovat myös useat uhanalaiset vesilinnut.

18.8.2022 | Ympäristö & Luonto

Uhanalaiset nokikanat viihtyvät Helsingissä Mätäjoessa ja Töölönlahdella, jossa ne saavat olla rauhassa metsästäjiltä. Kuva: Hannu Tuominen

Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) ei ole kovin monelle tuttu. Se ei ole ihme, sillä näitä tunturipeuran ja poron sukulaisia elää Suomessa nykyään aika vähän: yhteensä noin 2 800 yksilöä.  Uhanalaisluokitukseltaan metsäpeura on silmälläpidettävä, eli lähes uhanalainen laji.

Metsäpeura kuuluu Suomen alkuperäiseen lajistoon ja sillä on maassamme vähintään yhtä pitkä historia kuin ihmisellä: koko maa on paljakka-alueita lukuun ottamatta ollut metsäpeuran levinneisyysaluetta. Noin sata vuotta sitten metsäpeurakanta kuitenkin hävitettiin metsästämällä miltei täysin. Tästä alhosta metsäpeuran kanta on hiljalleen kasvanut, mutta se ei ole vieläkään turvassa.

Vuonna 2016 käynnistyi seitsemän vuoden (2016 – 2023) mittainen metsäpeuran kannanhoitohanke, MetsäpeuraLIFE  Sen päätavoitteena on palauttaa laji sen alkuperäisille esiintymisalueille läntiseen Suomeen. Peuroja onkin onnistuneesti saatu vapautettua tarhauksen jälkeen Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoihin parikymmentä eläintä.

LIFE-hankkeen kokonaiskustannukset ovat 5,16 miljoonaa euroa, josta 60 prosenttia tulee Euroopan Unionilta. Suomen kansallisesta rahoituksesta vastaavat maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö sekä hankekumppanit.

Metsäpeura on myös riistaa

Paitsi suojeluohjelman kohdelaji, lähes uhanlainen metsäpeura on riistaeläin, jonka kannasta huolehtiminen kuuluu maa- ja metsätalousministeriön alaiselle Suomen riistakeskukselle.

Pohjanmaan riistakeskuksen riistapäällikkö Mikael Luoma kertoo, että viimeisten 10 vuoden ajan Pohjanmaalle on annettu vuosittain noin 15 metsäpeuran pyyntiupaa. Lupia on myönnetty yksi  kuntaa kohden, joten kaikki kunnat eivät ole lupia saaneet. Keski-Suomeen lupia on myönnetty kolme.

”Metsäpeura aiheuttaa jonkin verran vahinkoa muun muassa syömällä syysorasta ja rikkomalla rehupaaleja. Vaikka vahingot ovat pieniä, maanviljelijät kokevat ne harmillisina”, Luoma kertoo.

”Pyyntilupia myönnetään samat määrät vuosittain, seuraten tarkasti kannan tilaa. Suomenselän metsäpeurakanta on kasvava. Paikallistasolla pyyntilupia kohdistetaan vahinkoa tai haittaa tuottaviin yksilöihin.”

Luoman mukaan metsästyksen salliminen muun muassa lisää metsäpeuran sosiaalista hyväksyttävyyttä ja antaa paikallisille ihmisille omistajuuden tunteen.

Uhanalaisuus ei takaa suojaa

Monia saattaa hämmästyttää se seikka, että samaan aikaan kun metsäpeuroja ja niiden elinympäristöjä suojellaan miljoonilla, niitä Suomessa myös metsästetään.

Lajin uhanalaisuudella ei ole nykyisen metsästyslain mukaan kuitenkaan ole suoria vaikutuksia siihen, saako sitä metsästää. Suomessa on tällä hetkellä vajaa kaksikymmentä uhanalaiseksi luokiteltua lajia, jotka ovat metsästyslaissa määritelty riistalajeiksi tai rauhoittamattomiksi lajeiksi.

WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvasen mukaan on ristiriitaista, että silmälläpidettävää metsäpeuraa metsästetään samaan aikaan kun kantaa yritetään elvyttää, mutta viime vuosina myönnettyjen lupien määrä on ollut niin vähäinen, että sen vaikutus kantaan on hyvin pieni.

Metsäpeuraa huonommassa jamassa ovat Tolvasen mukaan moni muu pyynnin kohteena oleva riistalaji, kuten esimerkiksi susi ja, ahma ja karhu sekä jotkin monet uhanalaiset riistavesilinnut.

Näistä esimerkiksi susi on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi; kaikkiaan maassa elää noin 300 sutta. Myös EU:n luontodirektiivin mukaan susi on Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella tiukasti suojeltu laji.

Viime vuoden lopulla maa- ja metsätalousministeriö vahvisti kuitenkin asetuksen, joka sallii suden kannanhoidollisen metsästyksen tämän vuoden alusta lähtien. Metsästyskiintiö olisi asetuksen mukaan 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella.

Ympäristöjärjestöt kantelivat susien metsästyspäätöksestä EU-komissioon.  Alueellisten riistakeskusten myöntämät kannanhoidolliset luvat kuitenkin ehdittiin jo alkuvuodesta 2022 asettaa kyseisten alueiden hallinto-oikeuksissa lainvastaisina toimenpidekieltoon ennen pyynnin alkamista.

Riistavesilintujen tilanne hälyttävä

Myös monien Suomen riistavesilintujen tilanne on hälyttävä. Vesilintujen kannat ovat pitkään heikentyneet ja useat riistalajeihin kuuluvat vesilinnut on luokiteltu uhanalaisiksi. Jopa maailmanlaajuisesti uhanalaista allia saa Suomessa metsästää.

Ympäristönsuojelujärjestöt ovat vaatineet uhanalaisten riistalintujen metsästyksen lopettamista jo pitkään. Metsästyshallinto ei kuitenkaan ole ollut halukas kieltämään uhanalaisten riistalajien metsästystä kokonaan.  Toistaiseksi uhanalaisista riistavesilinnuista vain metsähanhen, punasotkan ja tukkakoskelon metsästys on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä väliaikaisesti kielletty.

Vuonna 2021 eduskunnalle jätettiin yli 52 000 nimeä kerännyt kansalaisaloite, joka vaatii uhanalaisten riistalajien metsästyksen kieltämistä metsästyslaissa.  Aloite on edennyt maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyyn, jossa se on yhdistetty Jari Myllyahon (vas.) toimenpidealoitteeseen, joka koskee uhanalaisten vesilintujen rauhoittamista.

Auttaisiko hallinnonalojen rajojen siirtely?

Vihreiden Luontopositiivinen Suomi 2030-ohjelmassa parin vuoden takaa vaaditaan, että kaikkien uhanalaisten lajien metsästäminen kielletään.

Myös vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Maria Ohisalo puuttuu uhanalaisten lintujen metsästykseen tämänpäiväisessä blogissaan: ”On todella ristiriitaista, että samaan aikaan kun Suomessa tehdään hartiavoimin töitä luontokadon pysäyttämiseksi, maa- ja metsätalousministeriö sallii uhanalaisten vesilintujen, kuten haapanan, tukkasotkan ja nokikanan metsästyksen. Vihreiden kanta on selvä: uhanalaiset vesilinnut tulisi rauhoittaa kokonaan metsästykseltä.”

Ohisalo kirjoittaa, että hallituskaudella on yli kaksinkertaistettu luonnonsuojelun rahoitus. ”Esimerkiksi elinympäristöjen kunnostustyöt ovat käynnissä jo yli 50 lintuvedellä ja -kosteikoilla. Uhanalaisten lintujen metsästyksen salliminen heikentää mittavien suojelutoimien vaikutuksia ja hukkaa luonnon suojeluun kohdennettuja yhteisiä varoja. Voisi jopa puhua hölmöläisen peitonjatkamisesta, jos asia ei olisi niin vakava.”

Auttaisiko uhanalaisten lajien siirtäminen kokonaan pois metsästyslaista luonnonsuojelulain alaisuuteen?

Keskustalla taas on tunnetusti läheiset suhteet metsästäjäjärjestöihin, aivan samoin kuin ympäristöministeriöllä on ympäristötutkijoihin ja luonnonsuojelujärjestöihin.

Metsästyslakikin mahdollistaa uhanalaisten lajien suojelun. Yksi syy siirtämiskeskusteluun lienee se, että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala – jolle riistahallinto kuuluu – on jo vuosikymmeniä ollut keskustan ja joskus myös kokoomuksen johtama. Keskustalla taas on tunnetusti läheiset suhteet metsästäjäjärjestöihin, aivan samoin kuin ympäristöministeriöllä on ympäristötutkijoihin ja luonnonsuojelujärjestöihin. Lajien suojelun on oletettu olevan helpompaa ympäristöhallinnon alaisuudessa.

Viime aikoina keskustelu hallinnonalojen rajojen siirtelystä on ollut vaimeaa. Vihreiden kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Satu Hassi ei kuitenkaan ujostele näkemyksissään.

” Minusta olisi selkeintä, että uhanalaisten lajien hallinnointi siirrettäisiin kokonaan luonnonsuojelulakiin”, hän sanoo.

Kun laji on elpynyt, se voitaisiin Hassin mukaan siirtää takaisin metsästyslakiin. Siirtoja voitaisiin siis tehdä molempiin suuntiin.

”Esimerkiksi kovasti runsastunut valkoposkihanhi voitaisiin siirtää metsästyslakiin.” 

Tätä harkintaa ei tehtäisi joka vuosi, vaan viiden tai kymmenen vuoden välein.

”En kuitenkaan kuvittele, että tämä olisi helppoa, koska ministeriöt vahtivat mustasukkaisesti omia reviireitään”, Hassi päättää.

Uhanalaisten ja muiden vesilintujen metsästys alkaa ylihuomenna 20.8.

Anne Brax
Kirjoittaja on ympäristötoimittaja.

18.8.2022 17:16

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti