Vihreä siirtymä on tässä ja nyt ja se koskee sekä teollisuutta että maataloutta

Ensin pandemia ja nyt sota Ukrainassa ovat runnoneet talouden näkymiä myös Suomessa.  Inflaatio on noussut Suomessa 8 prosenttiin eli korkeaksi, mutta useita muita EU-maita pienemmäksi. Korot ovat nousseet. Talouskasvun todennäköisyys on hiipunut nollaan, ja ensi vuonna odotetaan jo kasvun painuvan miinukselle. Työttömyys jäänee kuitenkin tämänvuotiselle tasolle ja useimpia yrityksiä vaivaa itse asiassa työvoimapula.

Tämänhetkinen tilanne ja lyhyen ajan näkymät ovat yksi asia, pitempi perspektiivi toinen. Vihreä siirtymä ja vihreä kasvu ovat valtavirtaa. Yritykset tekevät isoja investointeja, jotta voivat tuottaa uusiutuvaa energiaa ja uusiutuvalla energialla tehtyjä tuotteita. Esimerkiksi SSAB:n Raahen tehdas pyrkii eroon suuresta osasta päästöjään 15 vuotta etuajassa, tuulivoimaa rakennetaan ilman julkisia tukia niin paljon kuin kaavoitus ja kantaverkon kapasiteetti sallivat ja kestävän kehityksen innovaatiot muun muassa kiertotaloudessa kirittävät myös pk-yrityksiä.

Yrityksissä katsotaan eteenpäin ja sopeudutaan mieluummin etunojassa. Nopeat syövät markkinoilla hitaat eikä tuotekehittelyä tehdä taaksepäin katsoen.

Elinkeinoelämän keskusliiton uusi vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonenkin lausui nimityshaastattelussaan, että vihreiden investointien määrä kansainvälisillä markkinoilla kasvaa räjähdysmäisesti ja että suomalaisilta yrityksiltä voi löytyä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin.

EK:ssa arvioidaan, että ilmastokäänteeseen liittyvät investoinnit ovat pelkästään Suomessa yli sadan miljardin euron luokkaa vuoteen 2050 mennessä.

Toki yrityksillä on taipumusta myös viherpesuun, mutta kaiken kaikkiaan yritysjohtajat puhuvat vihreydestä painokkaasti ja tosissaan.

Metsät ovat arka paikka

Euroopan komission esitys metsien ennallistamisesta näyttää kuitenkin osuneen vihreän kasvun puolestapuhujien arkaan paikkaan. Metsäteollisuuden edustajat esittelevät asiaa mörkönä, joka uhkaa Suomen metsien käyttöä. Keskusta antaa tapansa mukaan vahvaa tukea kaikelle, minkä arvelee miellyttävän kannattajakuntaansa.

Metsäyritykset ovat juuri esitelleet miljardivoittojaan. Luonnon monimuotoisuuden varjeluun luulisi siis liikenevän varoja, varsinkin kun nimenomaan metsätalous on jo vuosikymmeniä ollut ykkössyy Suomen luontokatoon.

Sekä metsä- että maataloudessa on syytä pitää katse tiukasti siellä, minne ollaan menossa. Suomen kansantaloudelle on kallista jatkaa sellaisen toiminnan tukemista, joka ei auta sopeutumista ilmaston ja luonnon muutoksiin.

Suomen kansantaloudelle on kallista jatkaa sellaisen toiminnan tukemista, joka ei auta sopeutumista ilmaston ja luonnon muutoksiin.

On edesvastuutonta antaa kokonaisen toimialan uskoa siihen, että juuri tällä sektorilla voidaan jatkaa vanhaan malliin, vaikka maailma ympärillä on myllerryksessä. Turpeella ei ole tulevaisuutta uusiutuvan energian maailmassa. Turkiksilla ei ole tulevaisuutta, koska emme enää hyväksy eläinten sullomista pieneen häkkiin. Turvepelloilla ei ole tulevaisuutta, sillä suosta raivattuja peltoja on Suomessa 10 prosenttia pelloista, mutta niiden päästöt ovat puolet maatalouden kaikista päästöistä.  

Kukaan ei edellytä, että muutos tapahtuu huomenna ja jättää yrityksiä ja yksilöitä ykskaks tyhjän päälle. Hiipuville toimialoille on luotava selkeä suunnitelma, jossa tuetaan uudelleenkouluttautumista ja uuden yritystoiminnan perustamista.

Kysymys ei ole siitä, että yksittäiset maanviljelijät toimivat väärin. Kyse on siitä, että nykyinen tukijärjestelmä ohjaa toimintaa väärään suuntaan. Tämän järjestelmän muuttaminen pitäisi olla MTK:n ja keskustan ykköstehtävä. Pihvin puolustamisen ja kaurajuoman kammoamisen voisi jo jättää vähemmälle.