Uusi kirja kysyy, miksi emme voisi rakentaa kauniimpia kaupunkeja

Kirjassa pääsevät ääneen arkkitehtien ohella myös historioitsijat, lääkärit, sosiologi ja monen muun alan ammattilaiset. Kirjoittajat peräänkuuluttavat muutosta arkkitehtuurin paradigmaan, johon kuuluvat nykyarkkitehtuuria koskevat, vuosikymmeniä toistuneet hokemat. 

Yksi näistä on Zeitgeist, ajan henki, johon vedoten uuden rakennuksen on oltava oman aikamme näköinen. Muita tyypillisiä väitteitä ovat kirjan mukaan esimerkiksi: kauneus on subjektiivista, pastissit ovat petosta, uusvanhan rakentaminen vääristää historiaa, rakennuksen tulee olla rehellinen ja kauneus maksaa liikaa. 

Nämä hokemat ovat vaikuttaneet meihin maallikoihinkin: Eikö vain esimerkiksi prinssi Charlesin perustama, 1700 ja 1800-lukujen arkkitehtuuri-ihanteita noudattava brittikylä Poundbury, saa aikaan lähinnä vaivaantunutta hihitystä? 

Monet kuitenkin yhtyvät joko julkisesti tai salaa esimerkiksi Helsinkiin rakennettavien uusien rakennusten kritiikkiin – esimerkkeinä vaikkapa kauppakeskus Tripla tai Elielinaukiolle suunnitellut kolossit.  Facebookissa vaikuttaa Arkkitehtuurikapina – ei enää rumia laatikoita -niminen ryhmä. Anonyymin kaupunkiaktiivin liimaama kyltti Helsingin Haagassa julistaa: ”Me emme halua niitä rumia harmaita laatikkotaloja, joita yritätte tänne tuoda.”

Kauneus on valinta

Kirjassa tarkastellaan nykyistä, modernistista arkkitehtuuria suosivaa suuntausta monesta näkökulmasta. Yksi on estetiikka. Kirjassa suomitaankin monotonisia rakennuksia – betonimöhkäleitä – ja kaupunkikuvaa suorastaan räävittömästi. 

Jarkko Luotola toteaa artikkelissaan, että sadan vuoden aikana modernin arkkitehtuurin ylivalta on jo saanut monet uskomaan, ettei enää ole varaa rakentaa kauniisti. Useat tämän vuosituhannen esimerkit kuitenkin osoittavat, että kaunista arkkitehtuuria voidaan yhä rakentaa, jos sellainen valinta halutaan tehdä.

”Siksi aivan keskeinen arkkitehtoninen kysymys onkin, miksi kauneus pudotettiin pois tavoiteltavien ominaisuuksien listalta”, Luotola sanoo.

”Suomessa tarvitaan muutakin, kuin apaattisen betonibrutalismin uudelleen brändäystä seksikkääksi loftiksi. Jos kaupungit jatkavat kasvuaan ja uutta kaupunkikuvaa ei sallita rakennettavaksi, Suomi muuttuu sietämättömäksi asua keski- ja pienituloiselle. ”

Luotola on luonnontieteilija (FM) ja vaatealan yrittäjä.

Arkkitehtuuri on politiikkaa

Toinen näkökulma liittyy demokratiaan. Arkkitehti Pedro Aibeon mukaan arkkitehtuuri on politiikan todellista ydintä. Arkkitehtuurin avulla luodaan ja jaetaan osiin tiloja, joissa päivittäin elämme ja jotka muokkaavat meitä ihmisinä. Arkkitehtuuri myös kuluttaa valtavia määriä luonnonvaroja, ja sillä on yhteys ilmastonmuutokseen ja lisäksi arkkitehtuuri on yksi talouden suurimmista moottoreista maailmanlaajuisesti.  Siksi olisi vastuutonta, jos rakentamisen ammattilaiset jättäisivät tämän näkökohdan huomiotta.

Nicolas von Kraemerin mukaan nyt ollaan heräämässä siihen, että kuilu kansalaisten ja asiantuntijavallan välillä kasvaa arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun alueilla. Helsingissä esimerkiksi Hietalahden suunnitelmat etenevät kritiikistä huolimatta, eivätkä kaupunkilaisten äänet kuulu.

Pienemmästä kiistasta käy von Kraemerin mukaan esimerkiksi tapaus, jossa vuonna 2017 Helsingin Katajanokalle haluttiin rakentaa uusi jugendtalo puretun talon paikalle. Rakennuksen molemmat naapuritalot edustavat jugendtyyliä. Kaupunki kuitenkin eväsi pyynnön, ja tontille jouduttiin rakentamaan ”moderni”, vanhempien talojen värimaailmaa ja kattolinjaa myötäilevä rakennus.

”Jostain syystä arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun alalla kansalaisille voi syöttää mitä vain, eikä kritiikki merkitse arkkitehdeille, rakennusfirmoille ja paikallishallinnolle yhtään mitään”, kirjoittaja toteaa.

Von Kraemer on historiantutkija ja kirjoittaja.

Rumuus luo pahoinvointia

Kiinnostava näkökulma on nykyrakentamisen vaikutus ihmisen terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. 

Maisema-arkkitehti Mika Varpio kuvaa artikkelissaan kauneuden kokemista rakennetussa ympäristössä. Sitä voi hänen mukaansa lähestyä myös objektiivisesta, tieteellisestä näkökulmasta.

Useiden tieteenalojen tutkimukset esimerkiksi osoittavat Varpion mukaan, että arkkitehtuurin esteettiset ominaisuudet vaikuttavat mielialaamme, kognitiiviseen toimintaamme, käytökseemme ja jopa henkiseen terveyteemme. Pidämme alitajuisesti muodoista, joita muutenkin esiintyy luonnossa: pyöreät, kaarevat, rytmikkäät, kerrannaiset, symmetriset, kompleksiset ja fraktaalit muodot vetävät meitä puoleensa. 

Ja koska suorakulmaiset, tasaiset betoni-lasipinnat ovat tylsiä ja virikkeettömiä, modernismi tyylinä vaikuttaa olevan biologiamme vastainen. 

Katja Ivanitskiy puolestaan kuvaa, miten tärkeitä terveydelle ovat luonnon kauneus, meluttomuus ja riittävä valo sekä yhteys luontoon. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan elinympäristömme alhainen biodiversiteetti voi jopa haitata immuunijärjestelmämme kehittymistä ja lisätä immuunivälitteisten sairauksien määrää. 

Ivanitskiy on terveydenhuollon erikoislääkäri, joka on kiinnostunut rakennetun ympäristön vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin.

Kohti ratkaisuja

Koska ympäristöä koskevien suunnitelmien tulisi kummuta kaupunkilaisten omista lähtökohdista ja toiveista, kansalaisten osallistumista suunnitteluun tulisi Mika Varpion mukaan lisätä. 

Tämän helpottamiseksi tarvittaisiin havainnollisempaa materiaalia, ymmärrettävämpää kieltä ja käytännön esimerkkejä. Asukkaat olisi otettava ajoissa mukaan omien asuinalueidensa suunnitteluun ja saadun palautteen olisi näyttävä suunnitelmissa.

Laadulliset tekijät olisi nostettava suurempaan rooliin julkisessa keskustelussa ja sitä kautta myös päätöksenteossa. Jollei rakennettavan kohteen kauneuteen ja ympäristöön sopivuuteen liittyviin arvoihin kyetä rakennusprosessin aikana demokraattisesti ottamaan kantaa, jäävät maankäyttö- ja rakennuslain hyvää tarkoittavat pykälät Varpion mukaan tyhjäksi lainkirjaimeksi. 

Ja mikä tärkeintä, modernistisen suunnitteluihanteen paradigma tulisi murtaa. Tämä edellyttää muun muassa arkkitehtien koulutuksen monipuolistamista ja sen ymmärtämistä, miten rakennettu ympäristö vaikuttaa ihmisiin psyyken tasolla.

”Olisiko aika siirtyä empaattisempaan arkkitehtuuriin!?” Varpio kysyy.

Kohti kauniimpaa kaupunkia – viihtyisän rakennetun ympäristön ja kauniin arkkitehtuurin jäljillä. INTBAU Finland ry. 2022. Toimituskunta: Nicolas von Kraemer, Marjo Uotila ja Mika Varpio.