Itäinen Suomi tarvitsee muuttuneessa maailmantilanteessa erityistä huomiota

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut maailmaa pysyvästi. Tilanne vaikuttaa myös Suomeen, mutta vaikutukset eivät jakaudu alueellisesti tasaisesti. Yhteistyön päättyminen Venäjän kanssa on iskenyt erityisesti itärajan läheisyydessä sijaitseville alueille. Itäisestä Suomesta ja sen elinvoimasta huolehtiminen tulee nostaa keskeiseksi osaksi tulevaa hallitusohjelmaa, kirjoittaa Petri Nieminen.

23.1.2023 | Kolumni

Väylähankkeita täytyy pystyä edistämään myös maakuntarajat ylittäen, kirjoittaa Petri Nieminen. Kuva: Joonas Hirvonen / Getty Images

Viime keväänä asetettiin valtiosihteerityöryhmä selvittämään, millä tavoin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut itäisen Suomen talouteen, ja millaisia toimenpiteitä alueen elinvoiman vahvistamiseksi tarvitaan. Työryhmän loppuraportissa painotettiin toimia muun muassa alueen saavutettavuuden, koulutusmahdollisuuksien, vihreän siirtymän ja matkailun suhteen. Syksyn budjettiriihessä esitettiin vuoden 2023 talousarvioon erillistä 56 miljoonan euron tukipakettia itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi.

Itä-Suomen saavutettavuus keskiössä

Itäisen Suomen saavutettavuuden varmistamiseksi tulee kehittää niin rata-, tie- ja lentoyhteyksiä. Ulkomaankaupan ja itärajan muuttuneen tilanteen myötä logistiset virrat, kuljetustarpeet ja markkinat ovat monella toimialalla olleet murroksessa. Saimaan kanavan käyttämisen estyminen on lisännyt maanteiden ja raideyhteyksien tärkeyttä, ja esimerkiksi Siilinjärvellä sijaitsevan Euroopan ainoan fosfaattikaivoksen omistama Yara on joutunut siirtymään kuljettamaan valmistamiaan lannoitteita muun muassa ratayhteyden kautta Kokkolaan, josta ne matkaavat edelleen meriteitse maailmalle. Itäisen Suomen tukipaketin suurin potti osoitettiinkin raideliikenteen vahvistamiseen Karjalan radan parantamishankkeen muodossa. Jatkossa on tärkeää panostaa entistä enemmän myös Savon radan parantamiseen sekä Itärata-hankkeeseen.

Myös väylähankkeita täytyy pystyä edistämään maakuntarajat ylittäen. Itäisen Suomen keskeisiä tieliikenneväyliä ovat valtatiet 5, 6, 9 ja 15. Valtatie 5 kulkee Sodankylästä Kajaanin, Iisalmen ja Kuopion kautta Mikkeliin. Siitä Kouvolan kautta Kotkaan (ja satamaan) jatketaan valtatie 15:tä pitkin. Maakuntakeskukset Kuopion ja Joensuun yhdistävä valtatie 9 on länsi–itä-suunnassa tärkeä tieyhteys. Keskeinen on myös valtatie 6, joka kulkee Joensuusta Kouvolaan Imatran ja Lappeenrannan kautta. Elinkeinoelämän kannalta tärkeää on keskeisten kuljetusreittien käytettävyys kokonaisuutena. Merkittävässä roolissa itäisen Suomen saavutettavuuden, matkailun ja vientiteollisuuden perspektiivistä ovat osaltaan myös hyvät lentoyhteydet.

Edellytyksiä vihreän siirtymän investoinneille

On hyvä tiedostaa itäisen Suomen merkitys ja potentiaali myös Suomen ulkomaan viennille. Esimerkiksi vain reilun 50 000 asukkaan Ylä-Savossa teollisuuden viennin arvo oli 652 miljoonaa euroa vuonna 2021, liikevaihdon ollessa 3,2 miljardia euroa. Tunnettuja yrityksiä alueella ovat esimerkiksi Genelec Oy, Olvi Oyj ja Ponsse Oyj. Asuin Iisalmessa vuosina 2016–2017 ja sinne muuttaessani minulle oli yllätys, kuinka vahva vientiin nojaava teollisuusklusteri kyseiseltä alueelta löytyy.

Kuten muuallakin Suomessa, myös itäisen Suomen elinvoiman ja investointien kannalta ratkaiseva tulevaisuuden tekijä on osaavan työvoiman saatavuus. Hyvän elämän mahdollistava laadukas elinympäristö, korkeatasoinen koulutus sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) ovat tässä avainasemassa. Esimerkiksi Kuopiossa tärkeän lääketeollisuuden kehitystyö nojaa osaltaan Itä-Suomen yliopiston korkealaatuiseen tutkimukseen ja tekemiseen.

Myös vihreä siirtymä luo tarvetta TKI-toimintaan panostamiselle. Fossiilitaloudesta irtautuminen, teollisuuden sähköistäminen sekä bio- ja kiertotalouden kehittäminen ovat elinehtoja kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi. Suomen kannalta on järkevää olla edelläkävijöiden joukossa kehittämässä maailman tarvitsemia ratkaisuja ja myydä niitä. Jarruttelemalla jää vain vientitulot saamatta ja lopulta joudutaan kalliilla ostamaan jonkun muun kehittämiä tuotteita. Se ei ole voittava strategia. Vihreä siirtymä on vahvasti mukana myös elinkeinoelämän keskusliiton 6+1-eduskuntavaalitavoitteissa.

Itäisessä Suomessa päästöttömän energiantuotannon rakentamisen osalta keskeisenä esteenä on ollut tuulivoiman rakentamisen ja tutka-/aluevalvonnan yhteensovittamisen haasteet. Tätä ratkomaan työ- ja elinkeinoministeriö asetti syksyllä selvitysmiehen, jonka arvio ja toimenpide-ehdotukset aihepiiristä on tarkoitus valmistua 31.1.2023 mennessä. Odotan selvityksen lopputulemaa mielenkiinnolla. Hiilidioksidipäästöjä aiheuttavista polttoon perustuvista lämmöntuotantomuodoista eroon pääsemiseksi on alueellisista energiayhtiöistä nyt myös alkanut löytymään tahtotilaa pienydinvoiman pilotointiin.

Luontomatkailusta vetovoimaa alueelle

Luontomatkailun kehittämisen kannalta itäisestä Suomesta löytyy merkittävää potentiaalia. Yksi matkailun kärkikohde voisivat olla Heinävedellä sijaitsevat Palokin kosket, joita sivusin lokakuisessa kolumnissani. Osana itäisen Suomen elinvoimaa vahvistavien toimenpiteiden selvittämistä maa- ja metsätalousministeriö onkin antanut Pohjois-Savon ELY-keskukselle toimeksiannon laatia selvitys Heinäveden Palokin koskireitin ja vesivoimalaitoksen kalatalousratkaisuihin kytkeytyvistä kehittämismahdollisuuksista. Odotan mielenkiinnolla myös kyseisen selvityksen valmistumista. Yhden padon purkamisella pystyttäisiin vapauttamaan noin kahdeksan kilometrin pitkuinen koskijakso ja kahdeksan koskea, jotka voisivat olla elintärkeitä alueita erittäin uhanalaiselle järvitaimenelle sekä äärimmäisen uhanalaiselle järvilohelle. Alueesta voisi samalla muodostua Suomeen uusi luontomatkailun helmi.

Venäjän aloittama hyökkäyssota, itärajan sulkeutuminen ja Venäjän vastaiset pakotteet heijastuvat vahvasti itäiseen Suomeen, ja valtion täytynee kohdistaa alueelle erityistä huomiota vielä pitkään. Itäisen Suomen elinvoimasta huolta pitämällä huolehditaan samalla koko Suomen kilpailukyvystä ja turvallisuudesta. Tästä syystä alueen elinvoiman vahvistaminen tulee olla aivan keskeisessä roolissa tulevassa hallitusohjelmassa. Se on koko Suomen etu.

Petri Nieminen
Kirjoittaja on kuopiolainen vihreä kaupunginvaltuutettu, ympäristöasiantuntija (FM) ja eduskuntavaaliehdokas Savo-Karjalan vaalipiirissä. Hän kirjoittaa Verdeen kerran kuukaudessa.

23.1.2023 7:29

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

1 Kommentti

  1. Hyvä kirjoitus!

    Kun puhutaan Itään suuntautuvien raideyhteyksien parantamisesta, pääpaino tulisi laittaa Savon oikoradalle (Lahti-Heinola-Mikkeli) ja jo olemassa olevien raideyhteyksien parantamiselle. Mainituilla toimilla matka-ajat Itä-Suomesta lyhenevät edullisemmin ja enemmän, kuin Itärathankkeella.

    https://www.lahti.fi/uutiset/uusi-selvitys-savon-oikorata-toisi-junayhteydet-ita-suomeen-nopeammin-ja-kustannustehokkaammin-kuin-kaavailtu-itarata/

Lähetä kommentti