Suomalaisten eläkevaroilla rahoitetaan öljynetsintää – eläkeyhtiöt kannustavat fossiiliteollisuutta vihreään siirtymään
Työeläkeyhtiö Elolla on sijoitussalkussaan vuoden 2021 tilinpäätöksen perusteella lukuisia fossiiliyhtiötä. Sijoituskohteita olivat muun muassa maailman suurimpiin fossiilisten polttoaineiden tuottajiin kuuluvat ExxonMobil, Chevron, BP, Shell ja TotalEnergies. Myös muiden suurten eläkeyhtiöiden eli Ilmarisen ja Varman vuoden 2021 tilinpäätöksistä käy ilmi, että niillä oli sijoituksia fossiilisten polttoaineiden tuotantoon. Elon vastuullisen sijoittamisen johtaja
Työeläkeyhtiö Elolla on sijoitussalkussaan vuoden 2021 tilinpäätöksen perusteella lukuisia fossiiliyhtiötä. Sijoituskohteita olivat muun muassa maailman suurimpiin fossiilisten polttoaineiden tuottajiin kuuluvat ExxonMobil, Chevron, BP, Shell ja TotalEnergies.
Myös muiden suurten eläkeyhtiöiden eli Ilmarisen ja Varman vuoden 2021 tilinpäätöksistä käy ilmi, että niillä oli sijoituksia fossiilisten polttoaineiden tuotantoon.
Elon vastuullisen sijoittamisen johtaja Anna Varpula kertoo sähköpostitse, että Elo on sijoittanut fossiiliyhtiöihin osana hajautettuja osakeindeksisijoituksia, jotka Elo tekee itse suorina sijoituksina. Eläkeyhtiöiden sijoitusten on tuotettava riittävän hyvin, jotta yhtiöt voivat maksaa eläkkeitä.
”Energiasektori on noin 5 prosenttia osakesijoituksistamme. Teemme näihin vastuullisuusperiaatteidemme mukaiset yhtiöiden poissulkemiset, rajoitteet, painotukset ja vaikuttamistoimet”, Varpula täsmentää.
Poissulkeminen tarkoittaa rajaamista pois sijoituksista. Elo sulkee suorista sijoituksistaan pois yhtiöt, joiden liikevaihdosta yli 25 prosenttia liittyy kivihiileen, ilman strategiaa käytön vähentämiseksi. Myös Ilmarisella ja Varmalla on ilmastotiekarttojensa perusteella voimassa kivihiileen liittyviä poissulkuja, ja Varma luopuu öljynporaussijoituksista vuoteen 2030 mennessä.
Näin eläkeyhtiöt hallitsevat sijoitussalkkujensa riskejä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat tulvat, kuivuusjaksot ja muut haitat muodostavat uhkia taloudelle. Rajoittamalla sijoituksia lämpenemistä kiihdyttävään fossiiliteollisuuteen eläkeyhtiöt voivat siis suojella muiden sijoitustensa arvoa.
Lisäksi valtaosa tunnetuista fossiilivarannoista on tutkimusten mukaan jätettävä maan alle, jos katastrofaalinen lämpeneminen halutaan välttää. Tällöin varannot menettävät arvonsa. Samoin käy niistä riippuvaisille yrityksille, elleivät ne uudista toimintaansa. Eläkeyhtiöt ovat vähentäneet altistumistaan kivihiilelle, mutta onko muukaan fossiiliteollisuus turvallinen sijoituskohde?
”Seuraamme, miten energiasiirtymä etenee”, Varpula vastaa. ”Pyrimme myös edistämään sitä omalta osaltamme vaikuttamalla yrityksiin. Seuraamme sijoituskohteiden ilmastotavoitteita ja niiden toteutumista.”
Elo onkin osallistunut aktiivisesti omistamiensa fossiiliyhtiöiden yhtiökokouksiin. Se on ollut mukana myös sijoittajien yhteisissä ilmastohankkeissa. Elo edellyttää ilmastostrategiassaan, että hiili-intensiiviset yhtiöt esittävät suunnitelman päästöjen vähentämiseksi ja raportoivat kehityksestä.
Myös Ilmarinen ja Varma painottavat ilmastopolitiikassaan ja vastuullisen sijoittamisen periaatteissaan ensisijaisesti fossiiliyhtiöihin vaikuttamista niiden poissulkemisen sijaan. Vaikuttamisella halutaan vauhdittaa alan siirtymää uusiutuvaan energiantuotantoon.
Vaikuttaminen on tuottanut tulosta esimerkiksi öljy-yhtiö ExxonMobilissa. Vuonna 2021 aktivistisijoittajat nostivat yhtiön hallitukseen energiamurroksen asiantuntijoita, kuten Nesteen entisen biopolttoainejohtajan Kaisa Hietalan. Hän on alleviivannut, että fossiilialan pitää ja kannattaa uudistaa toimintaansa vähähiiliseksi.
Fossiiliteollisuus investoi uusiin fossiilihankkeisiin
Fossiilisten polttoaineiden tuottajat ovat alkaneet tehdä ilmastolupauksia. Esimerkiksi ExxonMobil, Shell, TotalEnergies, Chevron ja BP tavoittelevat nettonollapäästöjä vuoteen 2050 mennessä. Muun muassa ExxonMobil on ilmastoratkaisujen edistämistä käsittelevässä raportissaan todennut kuluvan vuosikymmenen päästövähennyssuunnitelmiensa olevan linjassa Pariisin sopimuksen kanssa.
Pariisin sopimus pyrkii hillitsemään ilmastonmuutoksen pahimpia vaikutuksia rajaamalla lämpenemisen 1,5 asteeseen. Sen pohjalta kansainvälinen energiajärjestö IEA on Net Zero by 2050 -raportissaan hahmotellut energiasektorille 1,5 asteen mukaisen päästövähennyspolun. Sillä pysyminen edellyttää, ettei uusia öljy- ja kaasuhankkeita enää aloiteta.
Kansalaisjärjestö Urgewaldin Global Oil & Gas Exit -listauksen mukaan 96 prosenttia maailman öljy- ja kaasuyhtiöistä aikoo silti laajentaa fossiilista tuotanto- tai kuljetuskapasiteettiaan. Yli puolella yhtiöistä on suunnitteilla fossiili-investointeja, jotka eivät ole linjassa 1,5 asteen polun kanssa. Muun muassa ExxonMobil, TotalEnergies, Chevron ja Shell erottuivat listauksessa yhtiöinä, joilla tällaisia hankkeita oli kehitteillä eniten. Ne kuuluivat myös yhtiöihin, jotka käyttävät fossiilivarantojen etsintään eniten rahaa.
Yhtiöt tavoittelevat hiilineutraaleja sijoitussalkkuja
Eläkeyhtiöistä Elolla on eniten suoria sijoituksia listauksessa suurimmiksi ilmastouhiksi osoittautuneisiin fossiiliyrityksiin. Eläkeyhtiöt voivat tosin sijoittaa myös rahastoihin, jolloin omistukset eivät näy suorissa sijoituksissa. Elo tavoittelee Ilmarisen ja Varman tavoin hiilineutraalia salkkua vuoteen 2035 mennessä. Vastuullisen sijoittamisen periaatteissaan se on linjannut voivansa luopua sijoituksesta vastuullisuuspuutteiden vuoksi, mikäli yritys ei esitä uskottavia toimenpiteitä niiden korjaamiseksi. Herää kysymys, milloin tuo kynnys ylittyy.
”Vaikuttamisprosessit voivat olla pitkäkestoisia”, Varpula muistuttaa. ”Mikäli sijoituskohde ei muuta toimintaansa vaikuttamisyrityksistämme huolimatta, myymme omistuksemme. Kiristämme säännöllisesti ilmastopolitiikkaamme, kuten kestävien ratkaisujen sijoitusten ja fossiilisten vähentämisen tavoitteita. Olemme nyt poissulkeneet suorista sijoituksistamme yli sata fossiilista yhtiötä.”
Tähän mennessä asteen verran lämmennyt ilmasto aiheuttaa jo inhimillistä kärsimystä eri puolilla maailmaa. YK:n ympäristöohjelman UNEP:in lokakuussa julkaiseman raportin mukaan valtioiden nykyisten ilmastotoimien myötä ilmasto tulee lämpenemään 2,8 astetta. Ikkuna 1,5 asteen tavoitteessa pysymiselle on sulkeutumassa – se edellyttäisi hyvin nopeaa fossiilisten polttoaineiden alasajoa.
Yhä viime vuonna länsimaiset fossiilijätit raportoivat kuitenkin suuria voittoja, jotka nojasivat pitkälti vanhoihin liiketoimintamalleihin ja joista myös osakkeenomistajat saivat osansa.