Lisää asukkaita Helsingin keskustaan

Mikä on muuttunut, kun Helsingin keskustan kaupat ovat menettäneet paljon asiakkaita?

Turistit ovat liki kadonneet ensin koronan ja nyt Ukrainan sodan katkaisemien lentoyhteyksien vuoksi. Kiinalaisten, japanilaisten ja venäläisten turistien osuus keskustan liikkeiden ja ravintoloiden myynnistä oli ennen merkittävä. 

Kauppakeskusten rakentaminen keskustan ulkopuolelle on kaapannut osan asiakasvirroista. Nettikaupan kasvu vähentää myyntiä. Huonosti menee myös kauppakeskuksilla. 

Etätyöt ovat vähentäneet Helsingin toimistoissa päivittäin työskentelevien määrää radikaalisti kymmenillä prosenteilla. Sitä ei tiedetä, kuinka pysyväksi tämä muodostuu. 

Ilmiö ei ole suomalainen. Esimerkiksi New Yorkin ja Tukholman keskustat ovat kokeneet samaa. 

Autoilun asemassa ei ole tapahtunut muutoksia, joten se ei oikein voi olla syynä. Eivät ne turistit edes tule keskustaan autoilla eivätkä juuri toimistotyöntekijätkään.

Voisiko asiaa kuitenkin parantaa antamalla keskustassa lisää tilaa autoille? Jotka tätä vaativat, eivät kehtaa sanoa, että se suomeksi sanottuna tarkoittaa tilan ottamista jalankulkijoilta ja joukkoliikenteeltä. Jalankulkijoiden häätö tuskin parantaisi keskustan elinvoimaa. 

Vaikka muuta väitetään, autoilu on Helsingissä helpompaa kuin Tukholmassa. Tähän hyvä mittari on ruuhkiin haaskautuva aika. Se on Tukholmassa merkittävästi suurempi kuin Helsingissä.

Asumisella suhteellinen etu

Hinnat ja vuokrat paljastavat, että niin liikkeet, toimistot kuin asuminenkin ovat halutuinta keskustassa. Kaikki ei kuitenkaan keskustaan mahdu. Tilaa tulisi antaa toiminnoille, joissa sijoittumisesta keskustaan on eniten hyötyä eli missä keskustalla on suhteellinen etu. 

Jos ostoksissa on pakko käyttää autoa, kannattaa ajaa automarkettiin, jonka edessä on muutaman hehtaarin pysäköintikenttä. Sellaista ei keskustaan mitenkään mahdu. 

Kannattaisiko asumista lisätä, kun asunnoista ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin toimitiloista? Näin ei ole ollut aina. Vielä 40 vuotta sitten jahdattiin piilokonttoreita. Nyt kaavoittaja estää toimistojen muuttamista asunnoiksi. 

Jospa markkinat ovat oikeassa? Asunnoista on pulaa ja toimistoja on tyhjillään noin miljoonan neliön verran. Kaupungin tulisi suostua siihen, että merkittävä määrä toimistotilaa muutetaan keskustassa asunnoiksi.

Ennen laskettiin yhden toimistotyöpaikan vaativan noin 30 neliötä. Nyt moni yritys selviää alle kymmenellä neliöllä.  Ei tarvita omia suuria työhuoneita mappien säilyttämiseen. 

Aluekeskuksiin on tullut kelvollista tilaa toimistoille. Aiemmin niissä jokseenkin kaikki joutuvat tulemaan töihin autolla, mutta nyt niihin jo pääsee joukkoliikenteelläkin. 

Myös kauppa tarvitsee jatkossa vähemmän neliöitä. 

Sitä vastoin keskusta on muodostunut yhä halutummaksi asuinalueeksi – ei vain Helsingissä vaan ympäri maailmaa. Edward Glaeserin mukaan Yhdysvalloissa keskustat ovat arvokkainta asuinaluetta joukkoliikennevaltaisissa kaupungeissa, kun taas autovaltaisissa kaupungeissa keskustat slummiutuvat. Edellisissä keskusta on parhaiten ja jälkimmäisissä huonoiten saavutettavaa aluetta.

Kiitos lyijyttömän bensiinin, katalysaattoreiden, ratikoiden ja kaukolämmityksen, keskustassa asuminen ei ole enää epäterveellistä. Palveluja käytetään aiempaa enemmän, joten asuminen niiden äärellä on kätevää. 

Genevessä keskusta on voittopuolisesti asuinaluetta. Toimistot sijaitsevat ulkopuolella. Ratikoissa aamuruuhka suuntautuu ulospäin. Länsimetrossakin on paljon työmatkaliikennettä Kalliosta Otaniemeen. 

Lasten leikkipihat ja pysäköinti on keskustassa hankala järjestää. Siksi keskusta-asuminen soveltuu parhaiten lapsettomille ja autottomille. 

Keskustan palvelujen varmimpia käyttäjiä ovat keskustassa asuvat.

Helsingin keskustan elvyttäminen tarvitsee uuden yleiskaavan, koska vanhan oletukset ovat vanhentuneet. Paljon pitää muuttaa toimistoja asunnoiksi, mutta on myös tehtävä mahdolliseksi myös sijoittaa palveluita uudestaan.

Viisikymmentä vuotta sitten nuoret luovan luokan edustajat suosivat Punavuorta. Siksi siellä oli paljon ravintoloita ja kuppiloita. Suosion mukana Punavuoresta tuli niin kallista asuinaluetta, että omistava luokka ajoi luovan luokan pois. Nyt samat palvelut ovat hakeutuneet Kallioon. Legendaarinen homobaari DTM siirtyy keskustasta Teurastamon alueelle lähelle Kalasatamaa. 

Jos kaavat olisivat väljempiä, tällaiset muutokset tapahtuisivat kitkattomammin. Kaavoittaja herää aina jälkijunassa – kuten on herännyt keskustan asuntotarpeenkin kanssa.