Oras Tynkkynen: Ilmastokriisi koskettaa kaikkia puoluekirjasta riippumatta
Ilmastohuolestuneiden suomalaisten määrä on hieman laskenut, mutta tuore Ilmastobarometri2023 kertoo silti, että 61 prosenttia suomalaisista toivoo ilmastoa seuraavan hallituksen kärkiteemoiksi. Ilmastopanostukset katsotaan hyväksi Suomen kilpailukyvylle ja ilmastokestävät ratkaisut parantavat hyvinvointia, katsoo selvä enemmistö (79 % ja 68 %). ”Olen seurannut ilmastokirjoittelua 90-luvun alusta asti ja taso on noussut aina ylemmäs jokaisen aallonpohjan
Ilmastohuolestuneiden suomalaisten määrä on hieman laskenut, mutta tuore Ilmastobarometri2023 kertoo silti, että 61 prosenttia suomalaisista toivoo ilmastoa seuraavan hallituksen kärkiteemoiksi. Ilmastopanostukset katsotaan hyväksi Suomen kilpailukyvylle ja ilmastokestävät ratkaisut parantavat hyvinvointia, katsoo selvä enemmistö (79 % ja 68 %).
”Olen seurannut ilmastokirjoittelua 90-luvun alusta asti ja taso on noussut aina ylemmäs jokaisen aallonpohjan jälkeen ja ennen kaikkea ilmasto ja luonto ovat valtavirtaistuneet. Myös elinkeinoelämän järjestöt ovat nyt näiden asioiden takana toisin kuin vielä 5-10 vuotta sitten”, sanoo tamperelainen Oras Tynkkynen.
Tynkkystä huolettaa kuitenkin keskustelun polarisoituminen.
”Eroja suhtautumisessa on puolueiden, miesten ja naisten, maalla asuvien ja kaupunkilaisten ja eri koulutustasoilla olevien välillä. Tämä hankaloittaa kestävyystyön tekemistä, kun välittäminen politisoituu. Ilmastokriisi ei kysele jäsenkirjaa vaan kohtelee yhtä rajusti kaikkia ja usein juuri maalla asuvia enemmän.”
Näitä eroja hyödynnetään Tynkkysen mielestä tietoisesti, kasvatetaan vastakkainasettelua vaikka olemme samassa veneessä. Ilmastokysymyksistä on tullut heimokysymyksiä, me vastaan he.
”Ja sitten ratkaisevaksi nouseekin, kuka sanoo, eikä mitä sanotaan. Jos vihreä helsinkiläinen nainen vaikka puhuisi enkelten kielellä niin sitä on monien mahdotonta sulattaa, eikä viestiä vaivauduta kuulemaan”, pohtii Tynkkynen poteroita.
Takaisin eduskuntaan
Tynkkynen, 45, on Sitran vanhempi neuvonantaja, jonka erityisosaaminen liittyy ilmastopolitiikkaan, teknologiaratkaisuihin ja taloudellisiin ohjauskeinoihin. Vihreiden monilukuisessa ilmasto-osaajien joukossa hän on ehdottomasti ykköskastia.
Kevään vaaleissa Tynkkynen pyrkii takaisin eduskuntaan. Ensimmäisen kerran hän nousi varasijalta kyseisen vaalikauden nuorimmaksi kansanedustajaksi Satu Hassin päästyä europarlamenttiin vuonna 2004.
Eduskunnassa hän viihtyi vuoteen 2015 saakka ja toimi muun muassa neljä vuotta Vanhasen toisen hallituksen ilmastopoliittisena neuvonantajana.
Lunta tuli tupaan vuonna 2013 eduskunnan juhlaistunnon jälkeen, kun hän otti muiden vihreiden tapaan kantaa Venäjään. Sittemmin tietenkin tämä on ollut pikemminkin sulka hattuun.
Vuonna 2015 hän jättäytyi eduskunnasta ja seuraavissa vaaleissa 2019 Pirkanmaan vihreiden ääniä veivät Iiris Suomela ja Satu Hassi. Tulokseksi jäi varasija 4 303:lla äänellä. Pirkanmaalla vihreät sai kaikkiaan 37 000 ääntä eli 12,4 prosenttia koko vaalipiirin äänistä.
Nyt Pirkanmaan vihreiden konkaripoliitikko Hassin jäljiltä lähes 5 000 ääntä etsii uutta kohdetta ja Olli-Poika Parviaisen jäljiltä yli 3 000 ääntä. Parviainen valittiin Hämeenlinnan kaupunginjohtajaksi vuonna 2021, eikä hän ole nyt vaaleissa mukana.
”Ehkä näistä äänistä osa voi tulla minullekin”, arvioi Tynkkynen varovasti. Hän aikoo joka tapauksessa tehdä laajan vaalikampanjan, eikä kohdista viestiään esimerkiksi pelkästään opiskelijoille. Kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Iiris Suomelan arvellaan taas keräävän suurimman potin.
Tampereen kaupunginvaltuustossa Tynkkysellä on meneillään kuudes kausi.
Erilainen vihreä puolue
Euroopassa Tynkkynen on toiminut kuusi vuotta Euroopan vihreiden hallituksessa kevääseen 2022 saakka. Vihreät puolueet eri maissa ovat tulleet tutuksi – niiden samankaltaiset perusperiaatteet ja kulttuuri- yms. erot.
Yksi iso ero on suhtautuminen ydinvoimaan. Suomen vihreät julkaisi viime viikolla energiavisionsa vuoteen 2035 saakka. Visiossa mainitaan myös ydinvoima tasaisesti energiaa tuottavana: ”Olkiluoto 3:n valmistuminen vie painetta pois sähkömarkkinoilta, ja Loviisan voimaloiden jatkoluvat varmistavat vähäpäästöisen energiantuotannon jatkumisen.” Vihreät myös asettuvat kannattamaan modulaarisia pienydinvoimaloita.
”Suomen vihreät on ensimmäinen vakavasti otettava eurooppalainen vihreä puolue, joka esittää ydinvoiman lisärakentamista”, huomauttaa Tynkkynen.
Tynkkynen on myös seurannut kampanjointia eri maissa. Viime syksyn Ruotsin valtiopäivävaalit toivat oikeiston hallitusvastuuseen ja yhtenä syynä katsottiin olevan Tiktokin ja Youtuben taitava käyttö.
”Kyselin jo vuonna 2018 Euroopan vihreiden hallituksessa Tiktokin käytöstä. Vasta nyt helmikuussa 2023 Suomen vihreät perusti Tiktok-tilin ja Youtube on meillä jätetty pitkälti äärioikeiston kanavaksi.”
Tynkkysen mielestä on ollut huono valinta jättää nuorille tärkeitä kanavia perussuomalaisten temmellyskentäksi.
”Oikeistopopulistien viesti on puhuttelevaa osalle nuoria. Kun vaikkapa oma viestintäni on hyvin asiakeskeistä, ei kauhean moni nuori jaksa kuunnella.”
Tynkkynen pohtii, miten vihreiden viestiä voi välittää nuorille. Värikästä puhetta ilman vastakkainasettelua jonkun toisen puolueen kanssa? Ainakin suoraa puhetta ja rohkeutta viestintään, on hänen suosituksensa.
Ilmastokysymysten lisäksi Tynkkysen omia teemoja ovat kansalaisvaikuttaminen ja oikeudenmukaisuus globaalilla tasolla.
Seuraavan hallituksen eteen ehdokas lataa kolme kovaa toivetta:
Ensiksiksikin kestävyystoimet, joilla Suomi saavuttaa ilmasto- ja luontotavoitteensa: esimerkiksi hiilinielujen pelastuspaketti ja luonnonsuojelumäärärahojen vähintään tuplaaminen nykytasosta
Toiseksi nousee talous. Se pitää tasapainottaa vastuullisesti rakenteellisilla uudistuksilla, säästöillä ja veronkorotuksilla, joilla julkinen talous saadaan tasapainoon keskipitkällä aikavälillä.
Kolmanneksi Tynkkynen nostaa osaamisen vahvistamisen. Koulutusta pitää puolustaa leikkauksilta ja kohdennetut lisäsatsaukset on ohjattava osaamiseen esimerkiksi korkeakoulujen aloituspaikkoja lisäämällä.
