Vihreät voitti suurin pudottaja -kisan

Seitsemän kansanedustajan menetys on vihreille kova paikka. Moni vihreä peräänkuuluttaa linjan kirkastamista. Pudotuksesta huolimatta puolueen kannatus on kuitenkin lähellä pitkän ajan keskiarvoa.

3.4.2023 | Politiikka

Kuva: Leena Brandt

Vihreät oli eduskuntavaalien suurin pudottaja. Erityisen suurta pudotus oli Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireissä, joissa molemmissa menetettiin kaksi kansanedustajapaikkaa. Hämeessä puolue menetti ainoan kansanedustajansa ja eduskunnasta tippui myös tamperelainen Iiris Suomela, joka sai Pirkanmaalla kolmanneksi eniten vihreiden ääniä.

Vihreät keräsi äänistä tällä kertaa 7 prosenttia ja se tuo puolueelle 13 kansanedustajapaikkaa. Pudotusta oli 4,5 prosenttiyksikköä ja 7 kansanedustajaa.

Nyt saavutettu kannatustaso on lähellä pitkän ajan keskiarvoa, josta vuoden 2019 tulos, 11,5 prosentin kannatus, oli poikkeus. Vuodesta 1999 lähtien on eduskuntavaaleissa heilahdeltu 7,3-8,5 prosentin kannatuksessa tuota poikkeusvuotta lukuunottamatta.

Pudotusta vahvoilla alueilla

Helsinki on perinteisesti ollut vihreiden vahvaa aluetta ja neljä vuotta sitten vihreät nousi eduskuntavaaleissa suosituimmaksi puolueeksi. Nyt sekä kokoomus että SDP nousivat ohi vihreiden, ja vihreiden kannatus putosi yli 8 prosenttiyksikköä 15,3 prosenttiin.

Kansanedustajapaikkansa uusivat Pekka Haavisto, Maria Ohisalo ja Atte Harjanne ja uutena Arkadianmäelle kipuaa Fatim Diarra, Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Diarra sai toisella yrittämällä 6736 ääntä, jossa on nousua yli 2 000 äänen verran.

Ensi tammikuun presidentinvaaleja ajatellen Haavistolla riittää kirimistä, sillä hän menetti yli 12 000 ääntä ja sai vain 8019 ääntä. Eilen raskaan tappion myöntänyt puheenjohtaja Maria Ohisalo sai lähes 5 000 ääntä vähemmän kuin vuonna 2019 eli 6926 ääntä. Ohisalo on ilmoittanut kertovansa pääsiäisen jälkeen jatkoaikeistaan puolueen johdossa.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanteen kannatus nousi 5795:een (lisäystä tuhat ääntä) ja joissakin kommenteissa on jo ehditty nostaa hänet mahdolliseksi Ohisalon haastajaksi kesän puoluekokouksessa.

Uudellamaalla vihreiden kannatus (7,6 prosenttia) riitti enää kolmeen kansanedustajapaikkaan. Espoolaiset Inka Hopsu, Saara Hyrkkö ja Tiina Elo uusivat paikkansa ja Noora Koponen jäi varalle.

Edellisvaalien ääniharava Pirkka-Pekka Petelius jättäytyi pois kisasta tällä kertaa, mutta ei kuitenkaan ole sulkenut pois mahdollista ehdokkuutta myöhemmin.

Pirkanmaalla koettiin aikamoinen mullistus, kun Oras Tynkkynen palasi eduskuntaan kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Tynkkyselle tuli tilaa kun Satu Hassi jäi pois ja Olli-Poika Parviainen siirtyi Hämeenlinnan kaupunginjohtajaksi.  Tilaa oli kuitenkin vain yhdelle, joten vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomela tipahti eduskunnasta yhden kauden jälkeen.

Pirkanmaalla vihreiden kannatus oli 7,5 prosenttia – pudotusta edellisistä eduskuntavaaleista 4,9 prosenttiykkiöä.

Tynkkynen keräsi 5398 ääntä, varalle jäänyt Julia Sangervo 3747, Jaakko Mustakallio 3580 ja Suomela 2569 ääntä.  Vaali-ilta oli tiukka, sillä Sangervo näytti aluksi pääsevän läpi, mutta ääntenlaskun edetessä eduskuntaan kiilasikin perussuomalaisten edustaja.

Tynkkynen kommentoi tulosta tuoreeltaan Aamulehdelle. Hänen mielestään vihreiden pitäisi lisätä uskottavuutta muilla osa-alueilla ilmastokysymysten lisäksi. Hän kaipaa vihreille suurempaa roolia talouskeskusteluihin.

Myös Varsinais-Suomessa paikkansa uusinut kansanedustaja Sofia Virta (5523 ääntä) toivoo vihreiltä laajempaa valikoimaa.

”Meidän on pakko omistaa muutkin politiikan lohkot kuin ympäristö. Jos me saamme viestin perille kaikilta osa-alueilta, meillä voisi kymmenen vuoden kuluttua olla pääministeripuolueen asema.”

Paikkansa uusineita kansanedustajia ympäri Suomen

Varsinais-Suomen vaalipiirissä vihreät on onnistunut pitämään muuta maata tiukemmin kiinni äänestäjistä. Pudotusta kannatuksessa oli toki 2,2 prosenttiyksikköä, mutta se oli vähemmän kuin muualla. Myös piirin uudet ehdokkaat menestyivät hyvin, Elisa Aaltola pääsi varalle 4714 äänellä ja Aliisa Wahlstenkin keräsi lähes 2 000 ääntä.

Virta kehuu omaa kampanjatiimiään ja uskoo kannatusta kertyneen usealta suunnalta, oikealta ja vasemmalta.

”Osa on sanonut, ettei ole koskaan äänestänyt vihreitä, mutta ‘nyt kyllä sinua’. Usein ihmiset ovat enemmän huolissaan jostain muusta kuin ympäristöasiasta. Mutta kun heidät saa mukaan, voidaan edistää myös niitä ympäristö- ja ilmastoteemoja.”

Kaakkois-Suomessa kansanedustaja Hanna Holopainen jatkaa piirin ainoana edustajana  ja kakkoseksi nousi jälleen yli 2000 ääntä kerännyt Jenni Aikio. Savo-Karjalassa paikkansa uusi Krista Mikkonen lähes 4000 äänellä. Mikkonen on toiminut hallituksessa sekä ympäristö- että sisäministerinä.

Keski-Suomessa jyväskyläläinen Bella Forsgrén jatkaa vahvalla 5783 äänen kannatuksella ja Oulussa jatkopaikan sai Jenni Pitko. Oulussa varalle nousi Susa Vikeväkorva lähes 2 000 äänellä ja vihreiden puoluevaltuuston puheenjohtaja, kainuulainen Silja Keränen oli kolmantena samaten lähes 2000 äänellä.

Häme menetti edustajansa, muualla ensimmäinen kansanedustaja jäi kauas 

Hämeessa vihreiden yleisen suosion lasku näkyi niin, että puolueen ainokainen paikkakin menetettiin. Mirka Soinikoski ehti olla mukana yhden kauden. Häme oli ilman edustusta kaksi edeltävää kautta 2011-2019.

Perussuomalaiset nousivat koko maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja tämä näkyi dramaattisesti puoluevärikartalla. Ennen keskusta oli suurin neljässä vaalipiirissä ja nyt ei enää yhdessäkään. Lappi, Oulu ja Savo-Karjala ovat nyt perussuomalaisillaja Keski-Suomi demareilla. Perussuomalaiset kirivät suurimmaksi myös Satakunnassa ja Hämeessä SDP:n ohi ja Vaasassa RKP:n ohi.

Satakunnassa vihreiden vaalitunnelma on apea. Oikeistopuolueet otti selvän vaalivoiton piirissä. Brysselistä paluun tehnyt Laura Huhtasaari kiritti perussuomalaiset vaalivoittoon. Vaalipiirin kahdeksasta kansanedustajasta kolme on perussuomalaisia ja kokoomus nosti paikkamääränsä yhdestä kahteen. Vasemmisto menetti ainoan paikkansa.

Vihreiden kannatus romahti. Vaikeassa vaalipiirissä kannatus tippui jopa kristillisdemokraattien taakse 2,7 prosenttiin.

“Näin huonoa tulosta emme odottaneet. Olen surullinen vasemmiston menettämästä paikasta. Pahoin pelkään, että taktinen äänestäminen söi sekä vasemmiston että vihreiden kannatusta perussuomalaisten eduksi”, kommentoi Satakunnan vihreiden toiminnanjohtaja Juuli Ojansuu. 

Vaasan vaalipiirissä vihreiden kannatus oli tismalleen sama kuin Satakunnassa eli 2,7 %. Perussuomalaiset ottivat lisäpaikan keskustan kustannuksella. 

“Kyse on siitä, miten vihreiden linja on näyttäytynyt. Vaalikentillä kuului paljon puhetta taktisesta äänestämistä. Vihreiden linjaa tulee nyt kirkastaa”, kuvailee vihreiden ääniharava Lotta Alhonnoro. 

Vaalipiiri on perinteisesti ollut paitsi konservatiivista myös miesvaltaista aluetta.

En tiedä, ovatko muiden puolueiden naisehdokkaat vastanneet toistuvasti kysymyksiin siitä, miten selvitä kansanedustajan arjesta pienten lasten kanssa.”

Lapissa Riikka Karppinen siivitti vihreät 9,7 prosenttiin vuonna 2019. Pudotus oli nyt tyly, sillä puolueen kannatus putosi pohjoisimmassa Suomessa 3,4 prosenttiin. 

Puolueen sisällä on jo alkanut tuloksen analysointi ja myös keskustelu hallitukseen menon hyvistä ja huonoista puolista. Vaalitulos oli niin selkeästi vaalikyselyjä huonompi, että se oli useimmille vihreille kuitenkin ikävä yllätys.

Edit 3.4. klo 18:15 korjattu Jenni Aikio, joka ei ollut vaaleissa ensimmäistä kertaa.

Leena Brandt/Verde

3.4.2023 17:20

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti