Oikeistohallitus odotettuakin todennäköisempi

Se, joka uskoo ja toivoo, että hallitusneuvottelut perussuomalaisten kanssa on jokin pakollinen välivaihe ennen sinipunan rakentamista, ei saanut torstaina mitään vahvistusta kokoomuksesta tai RKP:stä. Näitä toivojia on demareissa, vihreissä mutta myös RKP:ssä ja kokoomuksessakin.

Kokoomuksen hallituksenmuodostajan Petteri Orpon ja RKP:n Anna-Maja Henrikssonin puheissa korostui vilpitön sitoutuminen oikeistohallituksen synnyttämiseen. Esiintymisessä infotilaisuudessa ei ollut mitään merkkiä epävarmuudesta, vaikka molemmat ohimennen totesivat, että työtä on ennen kuin hallitusohjelma on koossa. Varauksellisin olikin perussuomalaisten Riikka Purra, joka eri yhteyksissä teki selväksi, että perussuomalaisilla on tietyt ehdottomat kantansa. Myös ryhmän puheenjohtaja Lulu Ranne sanoi, että perussuomalaiset eivät vielä ole sitoutuneet mihinkään.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah vaikutti hyvin onnelliselta ja tekee varmaan kaikkensa, että oikeistohallitus syntyy.

Aika pelaa sinipunaa vastaan

Aloituskokoonpano ei tuottanut yllätystä. Ainoa vähän epävarma asia etukäteen oli se, aikooko RKP katsoa, millainen hallitus tällä pohjalla syntyy. Puolue olisi voinut asettaa sanansa niin, että oikeistohallitukselle ei olisi ollut edellytyksiä. Se olisi johtanut sinipunan yrittämiseen – edellyttäen, että kokoomus ei olisi sittenkin saanut keskustaa korvaamaan RKP:tä neuvotteluissa. Tätä riskiä RKP ei sitten halunnut ottaa.

RKP:ssä on epäilemättä ajateltu, pitääkö pelata varman päälle ja mennä ensimmäiseen hallituskokoonpanoon, joka tulee tarjolle, vai pyrkiäkö määrätietoisesti sinipunaan, joka puolueelle ilmeisesti olisi ollut mieluisampi.

Sinipunaan se voi pyrkiä myös pitämällä neuvotteluissa niin tiukkaa linjaa, että oikeistohallituksen yritys menee karille. RKP:n vanhan maineen mukaan se nielisi miltei mitä tahansa, kunhan saa pitää muutaman perusasiansa. Mutta kyllä jo Juha Sipilän kerrotaan jättäneen RKP:n ulos omasta hallituksestaan sen takia, että sen ja perussuomalaisten erimielisyyksien selvittelyyn olisi mennyt hallitustyössä turhaan aikaa ja energiaa.

Vihreissä ja vasemmistossa seurataankin nyt todella kiinnostuneita, miten hyvin RKP pitää hallitusneuvotteluissa puolensa. Kuittaukset alkoivat heti hallituspohjan julkistamisen jälkeen.

On ilmeistä, että aika pelaa sinipunaa vastaan. Keskustassa vaalitappion aiheuttama tunnekuohu lievenee ja hallituksessa olon hyvät puolet palautuvat taas mieliin. Tämä tarkoittaa, että RKP:n vaa’ankieliasema saattaa kadota.

Sopeutus yhä vahvemmin kasvun varassa

Lienee selvää, että kuuden miljardin niin sanottu sopeutus oli kokoomuksen vaalitemppu. Edes kokoomuksella itsellään ei ole siihen keinoja, saati sellaista, jotka sopisivat muillekin puolueille. Puolue on jo itsekin aloittanut irtisanoutumisen omista ehdotuksistaan. Valtiovarainministeriöstä on tehty selväksi, että kuuden miljardin tavoite ei ole mahdollinen ilman toimia, jotka kokoomuskin on jo tyrmännyt. Niinpä paljon jätetään talouskasvun ja työllisyyden paranemisen, siis toiveiden varaan.

Talouskasvu voikin tulla avuksi. Tosin kokoomus on ollut melko immuuni talousoppineiden varoituksille. Sosiaaliturvan leikkaaminen on suunnilleen suoraan pois kulutuskysynnästä ja siten myös talouskasvusta. Leikkaukset asumistuesta voivat myös heikentää työvoiman tarjontaa siellä missä asuminen on kalleinta ja työvoiman tarve suurinta eli kasvukeskuksissa.

Sosiaaliturvan heikentämisessä lienee hallitusneuvotteluissa paljon säätämistä. Kokoomuksen kylmäksi sanottu linja ei ole edes kristillisdemokraateille etukäteispuheista päätelleen helppo nieltävä. Säästöjä ja leikkauksia on kuitenkin tulossa.

Perussuomalaisille hyvitystä

Maahanmuutto on ehkä todennäköisin aihe, johon hallituksen synty voi kaatua tai työ katketa. Perussuomalaiset tosin ovat jatkuvasti lieventäneet määritelmiään siitä, millaisen maahanmuuton he hyväksyvät. Perälaudaksi on jäänyt vaatimus siitä, että ”haitallista maahanmuuttoa” on rajoitettava tuntuvasti.  Ehkä siitäkin saadaan muotoilluksi yhteinen kanta, kunhan ei määritellä sitä, mitä kukin tarkoittaa haitallisella maahanmuutolla.

Mutta kokoomus ja RKP tuskin hyväksyvät sitä, että työperäistä maahanmuuttoa ei helpotettaisi käytännössä. Joka tapauksessa lopputulos on sellainen, että Purralla on selittämistä joukoilleen. Pettymyksiä on luvassa myös niille, jotka odottavat tuntuvaa bensan hinnan laskua. Sähkön hinta voi laskea, mutta ihan hallituksesta riippumatta.

Hyvitystä perussuomalaisten pettymyksiin on kuitenkin luvassa. Kylmää kyytiä voi olla tulossa muun muassa ympäristönsuojelun määrärahoille, ellei koko ympäristöhallinnolle. Perussuomalaisilla on tarve näpäyttää ympäristöhallintoa muutenkin kuin määrärahaleikkauksilla. Yleisradio ja kehitysyhteistyö joutuvat ympäristöhallinnon kanssa samaan kyytiin, kunhan RKP saa jonkinlaisen selvyyden siitä, että Ylen kurjistaminen ei kohdistu ruotsinkielisiin palveluihin. Myös kulttuurin rahoissa perussuomalaisen valtiovarainministerin punakynä epäilemättä tekee näkyvää jälkeä.

Koulutus ja ympäristö suurennuslasin alle

Ympäristösioissa Orpo puhui tavoitteisiin sitoutumisesta. Perussuomalaiset taas siitä, että ilmastopolitiikka ei saa maksaa mitään. On mahdollista, että hallitusohjelmassa ei mainita hiilineutraaliustavoitteen vuosilukua. Kokoomus ja RKP voivat selittää sen sillä, että lukuhan on jo laissa. Keinot rajataan niin päin, että kerrotaan, mitä kaikkea niihin ei sisälly tai mitä niistä ei saa aiheutua. Ei siis tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta.

Koulutusväki ja sivistysporvarit, vihreät ja vasemmisto tietysti seuraavat silmä tarkkana myös sitä, millaisia sivulauseita tulee vakuutteluihin, että koulutuksesta ei leikata. Asumistuen leikkaaminen jo kohdistuisi opiskelijoihin. Virkamiesehdotus ammatillisen koulutuksen lyhentämisestä on jo herättänyt kiitosta ainakin perussuomalaisissa.