Lapsitulkit auttavat virastoissa ja lääkärissä

Vantaalainen tietokirjailija ja pitkäaikainen vihreä kaupunginvaltuutettu Vaula Norrena on julkaissut koskettavan ja ravistelevan kirjan Littana – kielletyn lapsen tarina. Teos on tositarina kiinalaistytön matkasta kielletystä lapsesta itsenäiseksi aikuiseksi.  Jenni Chen-Ye oli yksi kielletyistä, laittomista lapsista, joita syntyi Kiinaan 13 miljoonaa 37 vuotta kestäneen yhden lapsen politiikan aikana.

”Luku voi olla suurempikin, 13 miljoonaa on Kiinan virallinen arvio”, sanoo Norrena.

Kuvaus Jennin lapsuudesta on järkyttävää luettavaa. Ensimmäiset vuodet Kiinassa olivat rankkaa vähättelyä ja parjausta, syntyminen perheen toiseksi lapseksi ja vielä tytöksi oli kurja kohtalo ja häpeäksi koko perheelle.

”Jenni kutsui minut kahville kaksi vuotta sitten ja pyysi minua kertomaan tarinansa. Epäröin pitkään, sillä tarina on kerta kaikkiaan niin hurja, että mietin, miten siitä voi kirjoittaa uskottavasti. Halusin myös kertoa Jennin elämästä niin, että se olisi enemmän kuin pelkkä yksittäistapaus.”

Norrenaa kiusasi etenkin kiinalainen perhekulttuuri, joka vaikutti julmalta ja tylyltä.

”Luin kiinalaisia romaaneja, katsoin kiinalaisia tv-sarjoja ja lopulta vakuutuin. Kulttuuri on osin todella töykeää ja tylyä, kepillä hakkaaminen ja rumasti puhuminen ovat monessa perheessä arkea.”

Päättäjille, kouluille ja sotealan ammattilaisille

Norrena haluaisi tuoda kirjansa jokaisen koulun ja sotepuolen henkilöstön luettavaksi ja erityisesti nykyisen hallituksen ministerien yöpöydälle. Kaltoin kohdeltu Jenni nimittäin tuli 5-vuotiaana perheensä kanssa Suomeen, eikä elämä muuttunut ruusuiseksi. Kirja on kuvaus siitä, millaiseen välitilaan maahanmuuttajaperheiden lapset voivat joutua.

Jenni Chen-Ye hoiti 7-14-vuotiaana yrittäjävanhempiensa ja näiden lähipiirin asioita maahanmuuttovirastossa, yrityskaupoissa ja koulussa.

”Minua hätkähdytti lapsitulkkien tilanne. Miten Suomen kaltaisessa sivistysmaassa lapset joutuvat hoitamaan aikuisten asioita ja ottamaan vastuuta, kun vanhempien kielitaito on olematon. Lapsilla on myös kaksi eri kulttuuria, kaksi täysin erilaista arvomaailmaa, joiden keskellä he elävät. Miten siinä pysytään järjissään”, ihmettelee Norrena.

Norrenan puoliso on maahanmuuttaja ja perheen lapset ovat kertoneet omista koulukavereistaan. Lapsitulkkien käyttö on selvästi hyvin yleistä. Yleistä tuntuu olevan myös se, miten maahanmuuttajayhteisöt jätetään hoitamaan asioita keskenään. Samalla myös perheiden ja yhteisöjen mahdolliset ongelmat voidaan sivuuttaa. Samaa teemaa käsittelee myös kirjaan Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin perustuva Kansallisteatterin näytelmä

Kirjan jälkisanoissa Norrena myös muistuttaa, ettei ole niin kauaa siitä, kun Suomessakin käytettiin lapsityövoimaa, varsinkin maalla. Kuri oli kotona kova eikä etenkään tyttöjen koulutusta välttämättä arvostettu.

Naisten Pankin yhteistyö

Vaula Norrena on saanut ainutlaatuisen tilaisuuden esitellä kirjaansa ympäri Suomen, sillä hänet pyydettiin Naisten Pankin Lue naiselle ammatti -tapahtumien kirjailijaksi. Naisten Pankki on suomalainen järjestö, joka kerää rahaa kehittyvien maiden naisten koulutukseen, ammattiopetukseen ja yrittäjyyden tukemiseen. Syksyn aikana kirjailija kiertää lukutapahtumissa Turusta Tuusulaan ja Mikkelistä Riihimäelle.

”On ollut tosi hienoa keskustella lukutilaisuuksiin tulleiden kanssa. Naisten Pankki on hyvällä asialla koulutuksen tukemisessa. Sitä myös Jenni Che-Ye toistaa: koulutus, koulutus, koulutus. Hän ei halunnut jäädä vaille ylioppilastodistusta ja muuta koulutusta kuten hänen vanhempansa olivat jääneet.”

Vaula Norrena: Littana – kielletyn lapsen tarina. Teos 2023.