Koronan alkuperän selvittäminen uhkaa jakaa maailman

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on antanut maansa tiedustelupalveluille käskyn selvittää seuraavan kolmen kuukauden ajan pandemian aiheuttaneen koronaviruksen alkuperää. Huolimatta siitä, että tutkimus tuskin tuo täyttä varmuutta asiaan, on taudin alkuperän nousemisella tällaiseen käsittelyyn jo suuria seurauksia. Myös tutkinnan tulos voi aiheuttaa paitsi tieteellisiä, myös poliittisia seurauksia, kirjoittaa Janne Riiheläinen.

29.5.2021 | Analyysi

Kuva: Stratos Brilakis / Shutterstock

Koko pandemian ajan on esitetty lukuisia erilaisia väitteitä viruksen alkuperästä. Jo alkuvaiheessa kävi selväksi, että itse virus on luonnollista alkuperää. Siinä ei siis ole merkkejä synteettisestä manipulaatiosta. 

Sen sijaan se, että sen siirtymisessä eläimistä ihmisiin olisi ollut mukana viruksen tutkiminen laboratoriossa tai muu vastaava toiminta, on mahdollisuus, jota ei ole pystytty sulkemaan pois. Tahallaan tätä ei ole epäilty tapahtuneen, vaan kyse olisi ollut turvatoimien pettämisestä.

Tällä hetkellä, kuten aiemminkin, pidetään kuitenkin todennäköisenä, että virus on siirtynyt eläimestä ihmiseen. Tähän todennäköisyyteen, muttei siis varmuuteen, päätyi myös juuri valmistunut WHO:n raportti viruksen alkuperästä.

Viruksen alkuperän käsittelyyn pitkään vaikuttanut seikka oli presidentti Donald Trumpin esittämät näkemykset. Hän esitti aika ajoin omaan tapaansa täysin villejä ja perustelemattomia väitteitä siitä, että virus olisi Kiinan tuottama ja levittämä. Hänen tavotteenaan oli näillä väitteillään siirtää Kiinalle syyllisyys epidemiasta ja sen seurauksista Yhdysvalloissa. Näin hän politisoi keskustelun viruksen alkuperästä omiin tarpeisiinsa ja vaikutti väkisinkin siihen, miten asiaa käsiteltiin julkisuudessa.

Väitettä siitä, että virus olisi ase, on toki esitetty suunnasta jos toisestakin. Venäjällä epäiltiin sen olevan USAn ase Kiinaa vastaan. Kiinassa puolestaan esitettiin, että viruksen alkuperä olisi asevoimien laboratorio Yhdysvalloissa. Tätä syytettä Kiina on myös käyttänyt pohjana vastaväitteelleen, kun siltä on vaadittu avoimuutta. Se kysyy, miksei muiltakin laboratorioilta, joista on esitetty epäilyjä, vaadita avoimuutta.

Kiinalle viruksen alkuperä on ollut alusta saakka hyvin tärkeä asia. Autoritaarinen järjestelmä ei ole hyvä reagoimaan nopeasti, sillä hallinnon jäykkyys ja omia asemia turvaava salailu ajavat helposti edelle päätöksenteossa. Siksi Kiinan reaktiot viivästyivät ja olivat edesauttamassa pandemian syntymistä.

Kun asia sitten otettiin vakavasti, niin autoritaarinen järjestelmä antoi mahdollisuudet toimia esteettä. Eristykset olivat kovia ja laajoja. Viruksen alkuperäksi epäilty, miljardibisnekseksi kasvanut villieläinten kasvatus ajettiin nopeasti alas valtion käskyllä.

Viruksen alkuperästä esitettyjen epäilyjen keskiössä on taudin lähtöpisteeksi määritellyssä Wuhanissa toimiva tukimusaboratorio, joka on keskittynyt juuri virusten tutkimiseen. Sen toimintaan liittyen on kerrottu työntekijöiden sairastumisesta ja parkkipaikkojen yllättävästä tyhjenemisestä ennen varsinaisen epidemian puhkeamista. 

Nämä havainnot saattavat olla tosia ja liittyä asiaan tai sitten eivät. 

Kiinan johdonmukainen salailu tekee tiedonhankinnasta hyvin vaikeaa ja puutteelliset tiedot puolestaan altistavat väärille tulkinnoille ja johtopäätöksille.

Tiedustelutietoon liittyy myös aina se ominaisuus, että se kertoo ainakin jotain tiedon lähteestä. Tämän takia tiedustelutietoa poliittisen päätöksenteon takana saatetaan salata, koska se paljastaisi liikaa.

Ei esimerkiksi haluta antaa ilmi, että ollaan pystytty tunkeutumaan tietoverkkoihin tai että organisaatiossa joku vuotaa salaista tietoa. 

Voi hyvinkin olla, että Yhdysvalloilla on jo hallussaan jotain merkittävää tietoa, mutta sen alkuperää peitellään tällä kolmen kuukauden tehostetulla tutkimusjaksolla.

Jos jollain todennäköisyydellä pystytään perustelemaan, että koronavirus olisi mahdollisesti tarttunut ihmisiin laboratorio-olosuhteissa, aiheuttaisi se valtavia seurauksia. Kiina näyttää jo nyt lisänneen viruksen alkuperän epäilyn niin sanottuihin ydinintresseihinsä, joihin se ei salli puuttumista ilman rangaistusta. 

Ylipäätään Kiinan reaktiot näyttävät viime aikoina tiukentuneen huomattavasti. Se käyttää valtavaa kokoaan ja taloudellista painoarvoaan painostaakseen valtioita ja yrityksiä viestimään Kiinan haluamalla tavalla asioista.

Susisoturi-diplomatia on tullut tutuksi monessa maassa.

Kuvaava esimerkki on Taiwanin ja BioNTechin välinen rokotekauppa, joka oli jo neuvoteltu valmiiksi. Kun Taiwan lähetti kaupasta kertovan tiedotteen yrityksen hyväksyttäväksi, vaati yritys hyvin voimakkaasti Taiwania valtiollisessa mielessä määrittelevän sanan “maa” poistamista kiinankielisestä tiedotteesta. Taiwan suostui tähän.

Kauppa on nyt kuitenkin käytännössä jäissä, BioNTechin ilmoitettua että se on joutunut “uudelleenarvioimaan” toimitusaikatauluja. Saman syyn takia pyyteli näyttelijä John Cena juuri vuolaasti anteeksi, kun oli erehtynyt elokuvan promohaastattelussa kutsumaan Taiwania maaksi.

Jos nyt käynnistetty tutkimus siis antaisi syytä epäillä laboratorio-vaihtoehtoa, johtaisi se globaaliin konfliktiin siitä, mitä asiasta saa sanoa ja mitä ei. 

Se voisi myös johtaa vaatimuksiin Kiinalle pandemian aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta.

Ylipäätään avautuisi valtava määrä tilanteita, joissa Kiina menettäisi nykylinjalla toimiessaan kasvonsa. 

Koronapandemian on sanottu kiihdyttäneen jo olemassaolevia ilmiöitä. Nyt näyttää siltä, että yksi sen kiihdyttämä asia on Yhdysvaltain ja Kiinan välisen suurvaltakilpailun myötä syntyvä asetelma maailmanpolitiikassa. Maailman maiden on joko hyväksyttävä Kiinan esittämät reunaehdot tietyistä asioista tai asetuttava sitä vastaan. 

Tällainen asetelma tuskin on loppujen lopuksi kenenkään etu, mutta siihen suuntaan asiat näyttävät nyt kehittyvän.

Janne Riiheläinen
Kirjoittaja on joensuulainen tietokirjailija, joka käyttää aivan liian paljon aikaa erilaisten disinformaatiolähteiden parissa

29.5.2021 9:41

0 kommenttia

Lähetä kommentti