Alviina Alametsä: Tehokas tappaja vai runsaudensarvi – minkälaista tekoälyä kehitämme?

Moni meistä on leikitellyt tekoälyn tuottamilla kuvilla ja teksteillä viimeisen vuoden aikana ja tekoälyn käyttö on salavihkaa tullut yhä merkittävämmäksi osaksi elämäämme – suurelta osin lainsäädännön ulottumattomissa. 

Tekoälyllä on valtava kyky tehostaa ja helpottaa elämäämme, mutta jo nyt tekoälyn käyttö on useimmiten tahattomasti johtanut yksityisyyden loukkauksiin, virheellisiin viranomaispäätöksiin, syrjiviin käytäntöihin ja jopa kuolemantapauksiin. 

Olemme tekoälyn vallankumouksen äärellä, joten meidän täytyy käydä aktiivista keskustelua tekoälyn potenttiaalista ja siitä miten voimme säädellä sitä, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Nostan siksi tässä kolumnissa esille tekoälyn kolme suurta uhkaa ja mahdollisuutta.

Uhat

1. Sodankäynti ja vähemmistöjen sorto

Tekoälyn militarisointi uhkaa tehdä sodankäynnistä paljon tappavampaa ja vähemmän inhimillistä. Ihmisiltä voidaan siirtää päätöksentekokyky autonomisille aseille, mikä voi johtaa hirveisiin lopputuloksiin. Valtiot voisivat käyttää tekoälyä massavalvontaan ja vähemmistöjen syrjintään, vahingossa tai tahallaan, ja kauheimmissa tapauksissa jopa ihmisryhmien hävittämiseen.

Vuonna 2019 paljastui, että Alankomaissa verovirasto oli vuosia vaatinut kymmeniltä tuhansilta perheiltä sosiaalietuuksien palauttamista. Päätökset perustuivat algoritmiin, joka todettiin myöhemmin syrjiväksi ja laittomaksi, mutta liian monen perheen köyhyys ehti syventyä törkeällä tavalla. Algoritmit saattavat siis tahattomasti monistaa jo olemassa olevaa rakenteellista syrjintää, jos ne on koulutettu käyttäen dataa, joihin ihmisten ennakkoluulo on vaikuttanut.

2. Disinformaatio

Väärän tiedon uhka on tullut monelle hyvin tutuksi tänä digitaalisena aikakautena. Tekoäly tekee valheellisen tiedon tunnistamisesta vielä vaikeampaa. Tekoälyllä tehdyt videot, jotka voivat laittaa sanoja kenen vaan suuhun sekä työkalut jotka voivat levittää tätä tietoa nopeammin ja laajemmalle kuin koskaan ennen. Tämä uhkaa esimerkiksi demokratiaa, ihmisten mainetta ja kunniaa, ja voi johtaa jopa väkivaltaan.

3. Lisääntyvä taloudellinen eriarvoisuus

Vaikka tekoäly voi johtaa valtavaan talouskasvuun, tällä on myös pimeä puoli. Työpaikkojen menetykset, etenkin aloilla joita automatisaatio uhkaa, voi lisätä taloudellista eriarvoisuutta. On täysin mahdollista, että tekoälyn tekemän valtavan työn hedelmät keskittyvät harvoille, kuten käy jo käytännössä kaikilla teollisuuden aloilla, kun tavallisten ihmisten toimeentulo katoaa.

Mahdollisuudet

1. Ekologisesti kestävä talous

Tekoäly tarjoaa työkaluja ilmastokriisin torjuntaan. Se voi mahdollistaa lähes kaiken täydellisen kierrättämisen, optimoida kaupunkien energiankäyttöä mm. älykkäiden sähköverkkojen kautta ja edistää teknologian kehitystä, jolla voidaan vähentää päästöjä sekä ottaa kasvihuonekaasuja pois ilmakehästä. Sillä voidaan ennustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia, jotta voimme suojella ihmisiä ilmastokriisin seurauksilta, joilta emme voi enää välttyä. Tekoäly voi tuoda myös uuden maateollisuuden vallankumouksen, joka voi vähentää maankäytön vaikutuksia ympäristöön merkittävästi.

2. Tieteellinen edistys

Se, että voidaan prosessoida valtava määrä dataa aivan uudella tavalla voi johtaa vallankumoukseen tieteellisen tutkimuksen saralla. Oli sitten kyse monimutkaisten biologisten prosessien ymmärtämisestä, universumin mysteerien selvittämisestä tai jopa sosiaalitieteistä, niin tekoäly voi tuoda meille mullistavia löytojä, joista emme osaa edes unelmoida vielä. Myös lääketiede voi hyötyä tekoälystä paljon, mikä voi suoraan edistää ihmisten hyvinvointia monin eri keinoin.

3. Talouskavu

Robotit viemässä ihmisten työpaikat ei ole ainoa mahdollinen tulevaisuus, jonka tekoäly voi meille tuoda. Teknologiset innovaatiot ovat aina luoneet uusia teollisuuden aloja ja taloudellisia mahdollisuuksia. Ehkä tekoälyn luomat uudet teollisuuden alat tuovat samalla tavalla työpaikkoja kuin internet. Lisääntynyt tuottavuus esim terveydenhuollossa ja liikenteessä voivat myös edistää talouden kasvua valtavasti ja kestävästi. Erilaisella talousajattelulla, joka esimerkiksi perustuu vastikkeettomaan perustuloon, voidaan luoda merkittävästi hyvinvointia ihmisille, vaikka työpaikkojen määrä vähenisikin.

Keskeiset haasteet

Tekoälyn uhat ovat todellisia ja merkittäviä, mutta samalla sen tuomat hyödyt voivat olla vallankumouksellisia ihmisten ja planeettamme ympäristön kannalta. Haaste on se, että pystymme ottamaan kaiken irti hyödyistä samalla, kun ehkäisemme uhkia. Se mitä teemme nyt määrittää sen, että tuleeko tekoälystä lopulta ihmiskunnan suurin liittolainen, vai sen viimeinen vihollinen.

Euroopan parlamentti hyväksyi kantansa EU:n tulevaan tekoälyasetukseen hiljattain, joka on ensimmäinen merkittävä yritys yrittää hallita tekoälyn kehitystä ja mitigoida uhkia. Lainsäädäntö jaottelisi tekoälysovellukset eri luokkaan sen mukaan millaisia riskejä niihin liittyy. Täysin kiellettyjen listalla ovat tulossa esimerkiksi tietyt ihmisten manipuloimiseen tähtäävät algoritmit. Korkean riskin luokkaan kuuluisivat esimerkiksi järjestelmät, joita käytetään ihmisten arvioimiseen tilanteissa kuten rekrytoinneissa, oppilaitoksissa tai julkisten palveluiden saamisessa. Tämä tuskin on kuitenkaan tarpeeksi suurimpien uhkien ehkäisemiseksi.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on myös esittänyt, että tekoälyn kehitystä valvomaan pitäisi luoda samanlainen kansainvälinen paneeli kuin IPCC, mikä luotiin ilmastokriisin torjumiseksi. Lopulta tarvitsemmekin myös mm. Kiinan ja Yhdysvallat mukaan ehkäisemään näitä uhkia, mikä onkin paljon helpommin sanottu kuin tehty eikä ilmastokriisin torjuntakaan etene hyvin monella mittarilla. Ehkä kaikista suurin uhka on ihmiskunnan heikko nykyinen kyky toimia yhtenä voimana meitä suurempien uhkien edessä.

Tämän julkaisun on sponsoroinut Greens/EFA Euroopan parlamentista.