Syksyn parhaat jutut: Pekka Haavisto: Nuoret, optimismi ja luonto antavat toivoa

Nuoret, optimistinen asenne sekä luonto antavat Pekka Haaviston mielestä toivoa maailman ja Suomen paremmalle tulevaisuudelle. Hän toivoo kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä isojen ongelmien ratkaisuun.

31.12.2023 | Yhteiskunta

Pekka Haaviston kannattajakorttien keräys alkoi 8. kesäkuuta. Kuva: Leena Brandt

Julkaisemme uudelleen toimituksen valintoja syksyltä 2023. Juttu julkaistu alun perin 7.12.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros on vajaan kahden kuukauden kuluttua. Pekka Haavistolla on vahvaa osaamista, pitkä kokemus kansainvälisestä politiikasta, ja ympäristöasioiden hoidosta. Ne antavat vahvan pohjan vastuulliseen toimintaan presidenttinä. 

Mutta kysytäänpä häneltä itseltään.

Pekka Haaviston mukaan vaikeasta maailmantilanteesta huolimatta on merkkejä siitä, että kotimaisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan hankaluuksia lieventää.

“Me suomalaiset  tunnemme nykymaailman sodista ja ympäristöongelmista huolta ja turvattomuutta. On Ukrainan sotaa, Lähi-idän väkivaltaisuuksia, itärajamme pakolaistilanne, Kiinan ja Taiwanin  tilanne, ja vaikkapa ilmastonmuutoksen globaalit haittavaikutukset.”

“Meillä on kuitenkin toivoa. Suomen tilanne on vahvempi Nato-jäsenyyden myötä. Meillä on myös mistä hakea apua konflikteihin. Se luo toivoa, että kulissien takana istutaan neuvottelupöydissä, mihin Suomikin voi tarjota hiljaisen diplomatian avulla palveluja.”

Haaviston mukaan suurissa ympäristöuhissa voidaan saavuttaa parannuksia vain kansainvälisen yhteistyön kautta. Se on ainoa keino ratkaista esimerkiksi luontokadon, napajäätiköiden sulamisen ja pandemioiden kaltaisia ongelmia.

Entä miten voisimme selvitä maamme huonosta tilanteesta kuten luontokadosta ja metsäluonnon köyhtymisestä?

“Näissä asioissa on edistytty liian hitaasti. Arvojohtajana presidentti voi nostaa julkisessa keskustelussa esiin luonnon merkityksen. Hyviä esimerkkejä tarvittavista toimenpiteistä ovat esimerkiksi virtavesien ennallistaminen. Pienissäkin joissa kalat voivat nousta takaisin kutemaan, kun voimalaitoksia puretaan ja rakennetaan kalaportaita.”

Onko itsellesi suomalainen luonto tärkeä ja onko sille nyt antaa aikaa?

“Minulle luonto on voiman ja hyvän olon lähde. Lähiluonto on tärkeä ja se tulee miltei päivittäin vastaan. Itselleni tärkeä paikka on esimerkiksi Vallisaari. On myös uskomattoman hienoa soudella veneellä tyynellä vesistöllä. Harrastan myös omaan tahtiin metsähiihtoa öisin Paloheinässä. Luonnossa yksin liikkuessa menevät asiat päässä järjestykseen, kun saa kokea vielä jäljellä olevaa luonnon kauneutta.”

Kuva: Vihreät

Mitä pitäisi tehdä ympäristöasioissa paremmin omassa Suomessamme?

“Ukrainan sota nopeutti vihreää siirtymää kun luovuttiin venäläisestä energiasta. Tilalle tulee nopeammin tuulivoimaa ja esimerkiksi aurinkopaneeleita suopohjille ja katoille. Vihreä siirtymä tuo verotuloja ja uutta yrittäjyyttä. Uskon, että vetytaloudella on suuri rooli hiilen korvaamisessa teollisuudessa esimerkiksi vihreän teräksen tuotannossa.”

“Omia kulutustapojakin kannattaa miettiä. Ne ovatkin muuttumassa, ja se on hieno visio. Esimerkiksi nuorilla vaatteiden kierrätys on lisääntynyt.”

“Enää ei ole selvää ristiriitaa talouden ja ympäristön välillä, vaan ne voivat toimia rinnakkain. Teollisuus ja monet isot yritykset ovat yhä useammin moderneja ajattelutavoiltaan, ja samalla ympäristö- ja ilmastokysymykset ovat toiminnassa mukana.”

Miten sitten  nuoret ja tulevat sukupolvet, heidän tulevaisuutensa? 

“Vierailin äskettäin Jyväskylässä eräässä lukiossa. Siellä 17-vuotias poika kysyi minulta, mikä antaa toivoa. Silloin hain inspiraatiota Risto Isomäen kirjasta Maailmanparantajan muistelmat, jossa kirjailija nosti esiin Juice Leskisen laulun Myrkytyksen oireet: ‘Istuta vielä se omenapuu, vaikka tuli jo tukkaasi nuolee. Vaikka huomenna saaste jo laskeutuu, vaikka huomenna aurinko nousee.’”

“Ympäristöliikkeessä toimiessani kuuntelin laulua usein. Siinä on hieno sanoma. Tänään kannattaa tehdä kaikki se hyvä mitä voi tehdä, huominen tuo omat murheensa ja tehtävänsä. Tilaisuuden lopulla opiskelija tuli luokseni ja sanoi, että olet ainoa, joka on meille vastannut tähän kysymykseen.”

On tärkeä keskustella ja ajatella sitä, mikä meille vanhempina ihmisinä antaa toivoa erilaisissa elämänvaiheissa. Entä mikä nyt antaa energiaa – toivoa?

“Olin YK-päivänä tämän vuoden lokakuussa eri uskontoja yhteen tuovan Uskot-foorumin, Suomen Ekumeenisen neuvoston ja Suomen YK-liiton järjestämässä tilaisuudessa. Siellä oli hienoa nähdä eri uskontokuntia edustavia nuoria paikalla. Tilaisuudessa oli paljon nuoria, jotka käyvät dialogia siitä, miten maailman ongelmia voitaisiin ratkaista. Vihapuhetta, vastakkaisajattelua, polarisaatiota nähdään Suomessakin liikaa.”

“Presidentin työssä on tärkeää nähdä myös kulman taakse. Ei ole ikuista rauhaa, mutta ei ikuista sotaakaan. Ennen pitkää tulee aika istua neuvottelupöytään. Näemme maailmalla konflikteja, ympäristöongelmia, ja absoluuttista köyhyyttä. On tärkeää, että jaksamme jatkossakin tehdä osamme näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

“Jos haluan etsiä pyhää, rauhoittumisen paikkaa, se löytyy minulle perheemme maalta, Teiskosta. Siellä on sellainen vanha, luonnontilainen kuusimetsä. Kun menen sen sisään niin mikroilmasto ja tuoksut vaihtuvat, metsän oma aito tunne leviää. Haluan olla pienen hetken siinä metsän sisässä, sen maagisessa aidossa olomuodossa – se on hienointa.”

Riku Cajander
Kirjoittaja on toimittaja.

31.12.2023 11:26

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti