Perustuslain budjettijarru uhkaa murskata Saksan vetyunelmat

Saksan perustuslain tiukka velkajarru on nyt estämässä tarvittavat investoinnit ja jatkamassa Saksan riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista.

23.1.2024 | Ilmasto

Kuva: Pexels

Saksalla on ollut aika selkeä suunnitelma siitä, miten sen sähköntuotanto muuttuisi vuosien kuluessa päästöttömäksi. Vuoteen 2035 mennessä Saksa haluaa tuottaa 100 prosenttia energiastaan ilmastoneutraalisti. Samassa paketissa maa irtautuisi niin hiilivoimasta, tuontimaakaasuriippuvuudesta kuin ydinvoimastakin. 

Tarkoitus oli lisätä merkittävästi sähkön tuotantoa niin tuulivoimaloilla kuin aurinkopaneeleillakin. Koska tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto kuitenkin vaihtelee rajusti sään mukana, maalla oli suunnitelma, että aikaa myöten päästöttömästi tuotetulla vedyllä hoidetaan ne väistämättömät hetket, kun uusiutuvan sähkön tuotanto putoaa kulutusta pienemmäksi.

Uusiutuvan energian tuotanto on maassa kasvanut. Viime vuonna 2023 Saksassa tuotettiin tuulisähköä 137 terawattituntia ja tuotanto on edelleen kasvamassa. Samana vuonna suurin piirtein pinta-alaltaan samankokoisessa Suomessa, jossa tuulivoima on nopeasti kasvanut keskeiseksi sähkönlähteeksi, tuulisähköä tuotettiin vain 14 terawattituntia. Aurinkosähkö on määrältään tuulen takana sekä Suomessa että Saksassa, mutta vastaavasti aurinkosähkön kasvuluvut ovat nyt erityisen suuret kummassakin maassa.

EU salli Saksalle tukea vetyvoimaloita

Viime elokuussa Saksan hallitus ilmoitti saaneensa luvan Euroopan komissiolta toteuttaa suunnitelmansa julkisella rahalla tuetuista varavoimaloista tuulettomia ja pimeitä hetkiä varten. 

Suunnitelman mukaan Saksassa rakennettaisiin vetyvoimaloita lähes 9 gigawatin tehon edestä ja 15 gigawatin tehon verran maakaasuvoimaloita, joiden pitäisi siirtyä käyttämään vetyä viimeistään vuonna 2035. Tämä vastaa yhteensä noin kolmasosaa Saksan vuoden 2023 huippusähköntarpeesta. Vertailun vuoksi Olkiluoto 3:n teho on 1,6 gigawattia.

Saksan perustuslakiin kirjatun velkajarrun mukaan uusi valtionvelka ei saa ylittää 0,35 prosenttia vuotuisesta taloudellisesta tuotannosta. Sääntö on pitänyt Saksan velkaantumisen matalana ja taannut valtiolle uutta lainaa erittäin edullisin ehdoin.

Perustuslakituomioistuin vei vedyn tukirahat

Saksan perustuslaki sallii suuremman velkaantumisen valtiolle hätätoimia vaativan ennakoimattoman kriisin iskiessä ja siksi koronavuosina 2020–2022 sääntöä ei tarvinnut noudattaa. Menot eivät kuitenkaan pandemian aikana nousseet niin korkeiksi kuin pelättiin, joten mahdollista lainarahaa jäi käyttämättä ja liittokansleri Olaf Scholzin hallitus päätti siirtää 60 miljardia euroa koronapandemiaan varattuja varoja valtion ilmastorahastoon. 

Marraskuussa Saksan perustuslakituomioistuin kuitenkin päätti, että Scholzin hallituksen temppu oli laiton. Käytännössä heitti roskiin suuren osan energiasiirtymän rahoittamiseen tarkoitetun ilmastorahaston uusista toimista, koska velkajarru esti niiden tarvitseman lisävelan ottamisen. Samalla menivät myös vedyn käyttöön valmiiden voimaloiden suunnitellut tukirahat, 7 miljardia euroa vuodessa.

Vetyvoimala vain huippuhetkiä varten on vielä liian kallis

Jos vetyä käyttävä turbiini on käytössä vain silloin, kun uusiutuvaa sähköä on niukasti tarjolla, sähköntuotannosta tulee helposti kallista: uuden turbiinin hinta on maksettava vain suhteellisen pieneltä määrältä turbiinin käyttötunteja. Ilman tukirahoja ei siksi päästä liikkeelle.

“Niin kauan kuin uusia vetyyn perustuvia varavoimalaitoksia ei ole näköpiirissä, ratkaisu Saksassa on hiilivoimaloiden käytön jatkaminen”, Saksan teollisuusliiton (BDI) puheenjohtaja Siegfried Russwurm sanoi viime viikolla Berliinissä.

Perinteisissä maakaasuturbiineissa taas vetyä ei voi sellaisenaan polttaa, koska vety palaa maakaasua huomattavasti kuumemmalla liekillä ja käytännössä sulattaa perinteisen turbiinin osat.

Jos taas mitään energiantuotannon joustojärjestelmää ei rakenneta, sähkön hinta hyppää välillä teollisuudelle tuhoisan korkeaksi ja kotitaloudet köyhtyvät. Pahimmillaan tilanne johtaa sähkökatkoihin. Suomessa uusiutuvan energian tuotantovaihteluista tasapainotetaan tällä hetkellä erityisesti vesivoimalla, jota Suomessa tuhansien järvien maana on käytössä huomattavan paljon.

Ei sopua korvaavista rahoista

Ilmastotoimien tärkeyttä ei ole Saksassa kyseenalaistettu. Hallituksessa vihreät ja sosialidemokraatit olisivat edelleen valmiita hoitamaan asiaa lisävelalla tai veroja korottamalla, mutta liberaalipuolue estää tämän. Liberaalien valtionvarainministeri Christian Lindnerin mukaan Saksan ongelmana eivät ole liian pienet tulot vaan liian suuret menot ja olisi valmis esimerkiksi sosiaaliturvan leikkauksiin, mutta se ei taas käy varsinkaan sosialidemokraateille.

Vihreiden talousministeri Robert Habeck pitää taas tukia energiatuotantoon ja yrityksille tärkeinä, koska hänen mukaansa puoli maailmaa toteuttaa tämän murroksen tukiaisilla. Nykyinen 60 miljardin leikkaus ilmastorahastolta on valtion ennusteiden mukaan leikkaamassa Saksan tämän vuoden talouskasvusta 0,5 prosenttiyksikköä.

Vetyhankkeet eivät ole ainoita budjettileikkausten kärsijöitä. Jotta valtion uusi velka saadaan perustuslain sallimaksi, myös maanviljelijöille maksettavaa tukea dieselin käytöstä leikattiin. Tämä sai maanviljelijät järjestämään suurmielenosoituksia eri puolilla Saksaa ja tukkimaan tiet traktoreilla.

Visa Noronen
Kirjoittaja on toimittaja, joka seuraa politiikkaa Berliinistä käsin.

23.1.2024 12:12

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti