Meidät miehet tarvitaan nyt mukaan muuttamaan maailmaa

Presidenttiehdokkaan seksuaalinen suuntautuminen on edelleen osoittautunut merkittäväksi tekijäksi äänestyspäätöstä mietittäessä. Voiko presidentti kuulua seksuaalivähemmistöön? Miten käy linnan juhlien perinteen? Mitä meistä ajatellaan maailmalla?

Kun tehdään jotain uutta ensimmäistä kertaa ja poiketaan perinteisestä, on ymmärrettävää, että mieltä askarruttaa, miten maailma muuttuu. Näitä vastaavia kysymyksiä on pohdittu naisten äänioikeuden, naispappeuden, naispresidentin, tasa-arvoisen avioliittolain ja monen muun yhteiskuntaa tasa-arvoisempaan suuntaan muuttaneen uudistuksen kohdalla. 

Kukaan ei päätä itse siitä, minkälaiseen kehoon syntyy. Kukaan ei päätä siitä, mitä sukupuolta on. Kukaan ei päätä siitä, keneen tuntee vetovoimaa.

Kaikilla kuitenkin pitäisi olla mahdollisuus, ollessaan tarpeeksi pätevä, päästä vaikka presidentiksi. Millään muulla henkilökohtaisella ominaisuudella ei pitäisi olla väliä kuin sillä, että on pätevin henkilö tähän tehtävään.

Vähemmistöön syntyminen asettaa tällä hetkellä ihmisen jo lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan. Mitä meidän tulisi tehdä, jotta näin ei olisi? Mikä historian saatossa on aiemmin saanut aikaan todellisen muutoksen?

Silloin, kun valkoiset alkoivat tukea tummaihoisten oikeuksia tai miehet naisten oikeuksia, olimme jo ison harppauksen lähempänä kaikkien ihmisten tasa-arvoa. 

Suomessa on jo ollut naispresidentti. Milloin meillä seuraavan kerran on tilanne, että ehdokkaista pätevin on avoimesti seksuaalivähemmistön edustaja? Nyt meillä on mahdollisuus rikkoa tuo “lasikatto” ja tehdä maailmasta vähän parempi paikka – vaikka niille nuorille, jotka pohtivat omaa seksuaalisuuttaan.

Jos naiset ja nuoret saisivat päättää, Pekka Haavistosta tulisi presidentti. 

Nyt tarvitaan myös kaikki miehet mukaan muuttamaan maailmaa. Olemme selvinneet talvisodasta, 90-luvun lamasta ja monesta muusta kriisistä, me kyllä selviämme kuudet (tai kahdettoista) Linnan juhlat!

Äänestetään ehdokkaista pätevin, Pekka Haavisto, presidentiksi numerolla 10. 

Hannu Alastalo, 60, kuntoutusohjaaja (eläkkeellä), 3 lapsen isä

Otto Auranen, 53, johtava tiedeasiantuntija

Jari Flyktman, 54, tekninen manageri, kolmen lapsen isä

Jussi Gustafsson, 41, FM, pienen pojan isä

Harri Haanpää, 51, ohjelmistokehitysmanageri

Harri Haavisto, 62, psykiatrian erikoissairaanhoitaja, kahden lapsen isä

Pyry Haukkavaara, 39

Atte Harjanne, 39, kansanedustaja, DI, reservin kapteeni

Jussi Harmaala, 66, fil.maist., eläkeläinen, kahden lapsen isä

Arto Härkönen, 58, DI, yrittäjä

Harri Kaimio, 52, kamppailulajeja harrastava ohjelmistoinsinööri ja neljän lapsen isä

Okko Karvonen, 26, opiskelija

Jarno Kelo, 49, toimitusjohtaja, kahden aikuisen pojan isä

Eero Kelosuo, 24, musiikkikasvatuksen opiskelija

Akseli Koskela, 43, EU-vaikuttamisen päällikkö, kahden lapsen isä

Sakari Lönn, 45, ICT-tukihenkilö, sinkku lapseton heteromies

Teemu Meronen, 36, isä, diplomi-insinööri

Jakke Mäkelä, 51, data-analyytikko, kolmen lapsen isä

Joni Nikulainen, 50, IT-tradenomi, kummisetä ja eno 

Ari Paloposki, 64, yhden lapsen isä, pääsuunnittelija

Petri Parrukoski, 69, eläkeläinen

Janne Peltola, 37, toiminnanjohtaja ja kahden lapsen isä

Markus Peura, 53, TkT, tuotekehittäjä

Kalle Ranto, 49, FT, kolmen lapsen isä

Ville Saramaa, 33, ohjelmistoarkkitehti, yhden lapsen isä

Ville Tulkki, 42, tutkija, kahden lapsen isä

Antti Van Wonterghem, 40, varhaisjakaja, isäpuoli lukioikäiselle teinille ja eno 7 lapselle.

Jani-Petri Martikainen, 49, yliopiston lehtori, 2 lapsen isä ja koiran ihminen

Unto Mikkonen, 72, 7 lapsen isä

Heikki Välisuo, 66, 2 lapsen isä ja vaari

Paavo Heiskanen, 43, yksikön päällikkö Euroopan avaruusjärjestössä, 2 lapsen isä

Jonni Lehtiranta, 42, autoileva DI-merifyysikko ja kahden lapsen isä

Teemu Saarinen, 43, nyrkkeilevä isä ja median moniosaaja

Juho Salmi, 35, DI, tuotepäällikkö

Erno Vanhala, 39, TkT, yliopisto-opettaja

Matti Nikander, 35, rahoitusneuvoja/opiskelija

Kimmo Vattulainen, 52, LL, psykiatrian erikoislääkäri, yhden lapsen isä