Yritysvastuudirektiivin kaataminen heikentäisi Suomen kilpailuetua

Suomalaisen yhteiskunnan perusarvoihin on aina kuulunut sitoutuminen vastuullisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Tämä näkemys heijastuu myös suomalaiseen yritystoimintaan, jossa vastuullisuus on noussut kilpailutekijäksi. Erityisesti kuluttajat vaativat yrityksiltä vastuullisuutta – me emme halua ostaa tuotteita, joiden valmistamiseen on käytetty lapsityövoimaa tai jotka pilaavat ympäristöä. 

Vastuullisuus ei ole vain moraalinen valinta, vaan se on myös taloudellisesti järkevää. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa vastuuttomasti toimivat yritykset saavat ansiotonta kilpailuetua. Nykyinen löyhä vastuullisuuslainsäädäntö suosii niitä, jotka sivuuttavat ympäristö- ja ihmisoikeuskysymykset tuotantokustannusten alentamiseksi. Yritysvastuudirektiivi tasoittaa tilannetta ja varmistaa, että kaikki toimijat kantavat vastuun toimintansa seurauksista. 

EU:n yritysvastuudirektiivin (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD) tukeminen olisi näin ollen paitsi luonnollinen jatkumo suomalaisille arvoille myös välttämätön askel suomalaisten yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi. Olihan Suomi yksi niistä maista, jotka alunperin ajoivat yritysvastuudirektiivin valmistelun aloittamista. Direktiiviin on lisäksi neuvottelujen edetessä tehty monia Suomen vaatimia muutoksia. 

Yritysvastuudirektiivin taustalla ovat vapaaehtoisuuteen perustuvat asiakirjat, kuten yritysten ihmisoikeustyötä koskeva UNGP “Guiding Principles on Business and Human Rights” (2011) sekä OECD:n periaatteet monikansallisille yrityksille. Moni vastuullinen yritys pohjaa jo nyt toimintansa näihin periaatteisiin. Vapaaehtoisuus asettaa kuitenkin tällä hetkellä yritykset eriarvoiseen asemaan.

Suomalaiset yritykset ovat osoittaneet valmiutensa vastuullisuusasioissa jo aiemmin. Ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja nähtiin, kun 140 suomalaista yritystä ja järjestöä – Pauligista Finlaysoniin ja Stora Ensoon, Fazerista Keskoon ja S-Ryhmään – ehdotti yritysvastuulain säätämistä Suomeen. Aloite osoittaa, että vastuullisuus on nähty etuna, ei taakkana. Kampanjan johdosta tavoite kansallisesta yritysvastuulaista kirjattiin hallitusohjelmaan. Se kuitenkin kaatui Keskustan ja RKP:n vastustukseen, jotka tuolloin vetosivat valmistelussa olevaan EU-tason sääntelyyn. Asiaa perusteltiin sillä, että nimenomaan EU-tason yritysvastuulainsäädäntö on Suomen kilpailuetu. 

Hallituksen nykyinen linja, jossa se aikoo vastustaa yritysvastuudirektiiviä, tuntuu tätä taustaa vasten ristiriitaiselta. Direktiivin kaatuminen heikentäisi paitsi suomalaisten yritysten kilpailukykyä myös niiden valmiuksia suunnitella toimintaa pitkäjänteisesti. Suomalaiset yritykset ovat jo pitkään valmistautuneet yritysvastuudirektiivin tuloon, tehneet investointeja ja tarkistaneet prosessejaan. Vaikea kuvitella, että kokoomusjohtoinen hallitus haluaisi tarkoituksella heikentää yritysten kilpailukykyä.

Hallitus perustelee kantaansa erityisesti sillä, että direktiivin ryhmäkannesäännökset ovat kansallisen oikeusjärjestelmän kannalta ongelmallisia ja todisteiden esittämisvelvollisuus suomalaisittain huono kehityssuunta. Finnish Business and Society (FIBS) ry:n mukaan kyseiset kohdat eivät kuitenkaan ole substanssitasolla sinällään ongelmallisia Suomen lainsäädännön kannalta, ja tätä tukee myös Yritysvastuuoikeuden yhdistyksen lausunto. Jos ongelmalliseksi mainitut kohdat poistetaan tai muutoin vesitetään, mahdollisuudet hakea oikeutta kehittyvissä maissa heikkenevät selvästi. Lisäksi direktiivi koskee käytännössä vain hyvin vakavia ihmisoikeusrikkomuksia.

Hallituksen perustelut eivät siis ole riittävät kaatamaan vastuullisten yritysten asemaa merkittävästi parantavaa yritysvastuudirektiiviä. 

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on todennäköisesti taho, jonka suuntaan hallitus tässä asiassa katsoo, sillä hallituksen kanta myötäili EK:n lausuntoa. EK on ilmaissut tukensa direktiiville, mutta toivoo nimenomaan samoja muutoksia direktiiviin: ryhmäkannemahdollisuuden ja todisteiden esittämisvelvoitteen poistoa. 

Tässä on myös panoksena Suomen maine kansainvälisessä yhteisössä, sillä meidät on pitkään nähty vastuullisuuden esikuvana. Yritysvastuudirektiiviä pitkään ajanut Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala kertoi aiemmin tällä viikolla kytkykaupoista, joita EU-tasolla käydään direktiivin kaatamiseksi. Saksan liberaalipuolueen, FDP:n, kerrotaan luvanneen Italialle, että se auttaa torjumaan Italialle hankalan pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin, jos Italia auttaa Saksaa kaatamaan yritysvastuudirektiivin. Puolue kamppailee oman kannatuksensa kanssa juuri ennen kevään vaaleja ja sen on nähty hakevan kannatusta nimenomaan yritysvastuudirektiivin vastustamisella. Haluaako Suomi olla mukana tällaisessa valtapelissä ihmisoikeuksien ja ympäristöarvojen kustannuksella ja tahrata oman maineensa?

On selvää, että yritysvastuudirektiivin tukeminen on ainoa oikea vaihtoehto Suomelle. Se on sekä moraalinen velvollisuus että taloudellinen mahdollisuus, joka edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Suomen hallituksen tulee harkita uudelleen kantaansa ja äänestää yritysvastuudirektiivin puolesta – niin suomalaisten yritysten, kuluttajien kuin koko maailmankin hyväksi.