Luonnonvaraisen eläimen laji vaikuttaa sen hoitoon
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa luonnonvaraisten eläinten hoitoon vaikuttaa eläimen laji. Tulokset viittaavat myös siihen, että eläimiä hoidetaan tarpeettomasti ja palautetaan luontoon liian heikossa kunnossa. Tutkijat kaipaavat lisää keskustelua hoidon etiikasta ja yhtenäisiä standardeja.
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja SEY Suomen eläinsuojelun yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin loukkaantuneiden ja sairaiden luonnonvaraisten eläinten hoitoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä Suomessa. Luonnonvaraisten eläinten hoito on merkittävä osa eläinsuojelutyötä Suomessa, ja siihen osallistuvat sekä eläintarhat että vapaaehtoiset toimijat. Tutkimus toteutettiin verkkokyselyllä.
Tutkimuksessa selvisi, että luonnonvaraisen eläimen laji vaikuttaa hoitoonottopäätöksiin. Yleisimmin hoidetaan nisäkkäitä ja lintuja, kun taas matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja hoidetaan vähiten. Siilit ovat selkeästi muista erottuva ryhmä, sillä moni vastaaja kertoi hoitavansa tyypillisesti vain siilejä.
"Kyselyyn vastanneilla siilien hoitajilla ei useinkaan ollut muodollista eläimiin liittyvää koulutusta tai pitkäaikaista kokemusta villieläinten hoidosta. He hoitivat tavallisesti yksittäisiä siilejä loukkaantumisten vuoksi ja auttaakseen niitä talvehtimaan", kertoo tutkimuksen johtaja, dosentti Laura Hänninen Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Eläimiä palautetaan Suomessa luontoon merkittävästi useammin kuin muissa maissa. Tutkimuksen mukaan hoitoon otetuista eläimistä palautettiin luontoon noin 80 % ja pelkistä nisäkkäistä arviolta peräti 90 %. Kyselyyn vastanneet eläinlääkärit taas kertoivat, että hoidetuista eläimistä palautettiin luontoon noin 50 %, joka vastaa kansainvälistä, verrokkimaiden tasoa. Myös SEYn jäsenyhdistysten vuositilastoihin ilmoittamat luvut luontoon palautusmääristä vastasivat verrokkimaiden tasoa. Suurin osa vastaajista ei kuitenkaan pitänyt kirjaa hoitamistaan eläimistä tai niiden hoidosta.
"Mikäli luvut luontoon palautetuista eläimistä pitävät paikkansa, on mahdollista, että eläimiä otetaan hoitoon liian kevyin perustein tai niitä palautetaan luontoon liian heikossa kunnossa. Molemmat aiheuttavat eläimille kärsimystä. Kirjanpidon puute tekee myös valvonnan ja prosessien kehittämisen vaikeaksi. Koulutustarpeita vastaajat ilmaisivat melko niukasti, mikä saattaa tarkoittaa, että puutteita tiedoissa ei tunnisteta", arvioi vastuututkija, SEYn toiminnanjohtaja Kati White.
Whiten mukaan luonnonvaraisten eläinten hoidon etiikasta olisi tärkeä käydä lisää keskustelua ja luoda yhtenäisiä standardeja villieläinten hoidolle ja kuntoutukselle. Tämän vuoden alussa voimaan tullut laki eläinten hyvinvoinnista edellyttää kirjanpitoa luonnonvaraisten eläinten hoidosta.
"Luonnonvaraiset eläimet kokevat voimakasta stressiä ja pelkoa joutuessaan ihmisen vangitsemaksi. Etenkin pitkäkestoinen stressi aiheuttaa eläinten hyvinvoinnille merkittävää haittaa ja voi myös vaikeuttaa eläimen luonnossa selviämistä jatkossa. Eläinten turhaa hoitoa tulisi siis välttää ja mahdollisen hoitojakson olla mahdollisimman lyhyt, jotta emme tarpeettomasti lisää niiden kärsimystä", summaa White.
Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on kartoittaa luonnonvaraisten eläinten hoidon tilannetta sekä hoitajien asenteita ja käytäntöjä Suomessa. Aiemmin on tutkittu luonnonvaraisia eläimiä hoitavien henkilöiden käsityksiä eläinten eutanasiasta Suomessa.
Alkuperäinen artikkeli:
White, K., Hänninen, L., Sainmaa, S., Valros, A., 2024. Reasons for admission and rehabilitation rates of various wildlife species in Finland. Front. Vet. Sci., 02 October 2024. Sec. Animal Behavior and Welfare. https://doi.org/10.3389/fvets.2024.1455632
