Akava: Ikäsyrjintä on saatava loppumaan
Onko yhdenvertaisuus yhä keskeinen arvo työelämässä ja yhteiskunnassamme? Työvoiman määrä vähenee Suomessa. Moni ajattelee, ettei Suomella ole varaa hukata yli 55-vuotiaiden osaamista ja työpanosta.
Tällä viikolla Akava esitti, että työelämän ikäsyrjintään on puututtava tehokkaammin, jotta myös kokeneet asiantuntijat työllistyvät nopeammin ja voivat jatkaa työssä pidempään. Akavan ratkaisuehdotuksiin kuuluvat muun muassa yhdenvertaisuuslain muutos sekä urakatsaus, jonka avulla selvitettäisiin työntekijän osaamisen kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia. Työssä jatkamista voidaan tukea myös lisäämällä joustavuutta työaikajärjestelyihin tai työnteon tapoihin.
– Muun muassa liittojemme tuoreet selvitykset osoittavat, että ikäsyrjintä on korkeakoulutettujen asiantuntijoiden joukossa varsin tavallinen kokemus varsinkin työnhaun yhteydessä, vaikka syrjintä on kiellettyä. Ikäsyrjintä on haitallista sekä yksilölle että yhteiskunnalle, ja se työntää osaajia pois työelämästä, jolloin heidän osaamisensa ja työpanoksensa ei ole käytössä, sanoo Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra.
Myös entisen työministerin Jari Lindströmin väliraportti yli 55-vuotiaiden työllistymisen keinoista esiteltiin tällä viikolla. Työministeri Arto Satonen (kok.) ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) nimittivät viime maaliskuussa Lindströmin selvityksen tekijäksi.
Ikääntyneiden työurien jatkuminen ja siten työllisyyden parantaminen on yksi tapa yrittää kohentaa valtion taloutta.
Miten työuria pidennetään?
Selvityshenkilö Lindström esittää, että yli 55-vuotiaiden työuria voidaan pidentää työaikajoustoilla, yksilöllisellä urasuunnittelulla sekä työssä oppimista ja viranomaisrekistereitä paremmin hyödyntämällä.
– Työttömyysturvaa tulisi uudistaa aiempaa työllistävämmäksi esimerkiksi kehittämällä porttityömallia. Siinä työnhakijaa kannustetaan vastaanottamaan osa-aikaista työtä, joka toimii porttina vahvemmalle kiinnittymiselle työelämään, Lindström ehdottaa.
Selvityshenkilön mielestä elinikäistä oppimista on tuettava jatkossa aiempaa työelämälähtöisemmin. Yksi keino olisi osaamistili tai seteli, jolla tuetaan työntekijän omatoimista kouluttautumista, tai mestari/mentori-kisällimallin toteuttamista työpaikoilla.
Akavan ratkaisuesityksissä mainitaan myös aikuiskoulutustukea korvaavan mallin luominen sekä työllistymisvapaapäivien määrän lisääminen.
