Suomi sai Bakussa “epäkunniamaininnan” takapakista ilmastotoimissa
Suomi sai ilmastokokouksessa Bakussa Climate Action Network -verkoston erityismaininnan ilmastotoimien takapakista. Perusteluina "epäkunniamaininnalle" olivat hiilinielujen romahdus, ilmastolain rikkominen sekä ilmastorahoituksen leikkaukset.
YK:n ilmastokokous Bakussa pitkittyy huomiselle turhautuneissa tunnelmissa etenkin ilmastorahoitusneuvottelujen konkretian puutteen vuoksi.
Lisäksi Suomi sai kansainväliseltä ilmastoverkostolta erityismaininnan takapakista ilmastotoimissa sekä ilmastorahoituksen leikkaamisesta
Kansainvälinen ilmastojärjestöjen verkosto Climate Action Network (CAN) jakaa vuosittain YK:n ilmastokokousten yhteydessä huomionosoituksia, jotka kiinnittävät kriittisesti huomiota maiden ilmastotoimien puutteisiin.
Suomi ei voittanut pääpalkintoa, mutta vastaanotti “epäkunniamaininnan” (engl. “dishonorable mention”) Climate Action Network -verkostolta.
Perusteluissa mainitaan, että ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat haastaneet Suomen oikeuteen ilmastolain rikkomuksista. Suomen hiilinielut ovat romahtaneet, mikä on mitätöinyt Suomen tekemien päästövähennysten tuomat hyödyt. Hiilinielujen romahtaminen vaikuttaa myös EU:n päästövähennystavoitteiden toteutumiseen.
“Vaikka Suomen hiilinielujen romahdus ja akuutti tarve nieluja vahvistaville toimille on ollut tiedossa jo yli kaksi vuotta, päätöksiä lisätoimista ei ole tehty. Hallituksen ilmastotoimet ovat kaukana siitä, mitä kansallisen ilmastolain tavoitteiden ja EU-velvoitteiden saavuttaminen edellyttää”, Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Edda Sundström sanoo.
Lisäksi Suomi ei maksa osuuttaan kansainvälisestä ilmastorahoituksesta.
”Pohjoismaisella mittapuulla Suomi on ollut melkoisen kitsas ilmastorahoituksen maksaja. Tämän lisäksi istuva hallitus leikkaa ilmastorahoituksesta arviolta sadoilla miljoonilla euroilla”, toteaa Fingon ilmastotyön asiantuntija Ada Virnes.
Samalla kun Ruotsi ilmoitti tekevänsä 700 miljoonan euron lahjoituksen Vihreälle ilmastorahastolle, Suomi vähentää tukeaan rahastolle 100 miljoonasta 60 miljoonaan. Presidentti Stubb lupasi avajaispuheessaan 2,5 miljoonaa euroa SOFF-rahastolle, joka investoi köyhien maiden säähavaintolaitteisiin ja -järjestelmiin.
“Uuden rahoituslupauksen sijaan kyseessä on pikemminkin suunnitellun leikkauksen peruminen”, sanoo Suomen Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto.
