Helsingin kantakaupunkiin halutaan viherraiteita
Kaupunginosayhdistykset vaativat viherraiteita Helsingin kantakaupunkiin. Viherraiteet tukevat luonnon monimuotoisuutta, viilentävät mikroilmastoa ja vähentävät melua sekä katupölyä. Tällä hetkellä kaupungin suunnitteluohjeet vaativat yhä kovia pinnoitteita kantakaupungin raiteilla.
Helsingin kaupunki kehittää raideliikennettä hyvää tahtia. Vihreän infran ja ilmastonmuutoksen huomioimisen tärkeys on raideliikenteen suunnittelussa tunnustettu, mutta suunnitteluohjeet kantakaupungin alueella vaativat yhä kovia pinnoitteita raiteilla, "koska suunnitteluratkaisut ovat melko vakiintuneet". Nyt Helsingin kantakaupungin kaupunginosayhdistykset ovat laatineet vetoomuksen viherraiteiden puolesta.
Kaupunginosayhdistysten mukaan viherraiteista olisi merkittävää hyötyä niin luonnon monimuotoisuuden, ilmastonmuutoksen kuin viihtyvyydenkin näkökulmasta.
"Viherraiteet tukevat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja lisäävät viherpinta-alaa, vaikuttavat viilentävästi mikroilmastoon, sitovat katupölyä ja epäpuhtauksia, vaimentavat melua ja viivyttävät hulevesiä", kannanotossa linjataan viherraiteiden hyödyistä.
Kuumina kesinä lämpötilan nousu tuntuu erityisesti kantakaupungin alueilla, joissa kasvillisuutta on niukasti ja paljon kovaa pintaa. Kasvillisuuden lisääminen auttaisi siis myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Yhdistykset myöntävät, ettei viherraiteita voida toteuttaa kaikkialle. "Historiallisessa keskustassa kivetyt kadut ja kivetyt raiteet ovat kaunis yhdistelmä," kannanotossa todetaan. Kaupunginosayhdistysten esitys onkin, että kantakaupungin muilla alueilla, kuten Mannerheimintien kaltaisilla tärkeillä väylillä, viherraiteiden tulisi olla suunnittelun lähtökohta.
Yhdistykset ehdottavat, että myös keskustan raitiovaunupysäkit voitaisiin maisemoida vihreämmiksi: "Aivan keskustassakaan historia tuskin panee pahakseen, jos ratikkapysäkit saavat viherkatteen."
Yhdistysten mukaan Helsingin on aika päivittää suunnitteluratkaisuja vastaamaan ilmastotavoitteita ja asukkaiden toiveita.
Vetoomuksen takana ovat seuraavat 20 kantakaupungin kaupunginosayhdistystä:
Alppila Seura, pj Irja Nykänen
Artova (Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki kulttuuri- ja kaupunginosayhdistys), pj Anders Jansson
Eteläiset kaupunginosat, pj Anu Soots
Jätkäsaari-seura, pj Lari Ahokas
Hermanni-Vallila Seura, pj Anu Vauramo
Kallio-seura, pj Juha Koskinen
Katajanokkaseura, pj Kati Laasonen
Kruununhaan asukasyhdistys, pj Leena Nousiainen
Kumpula-seura, pj Erja Salo
Käpylä-seura, pj Kai Ovaskainen
Lauttasaari-seura, pj Nina Lukkari
Meilahti-seura, pj Matti Pyhtilä
Merihaka-seura, vpj Aino Laine
Munkinseutuyhdistys, pj Tarja Sarjakoski
Pasila-seura, pj Petri Rajaniemi
Pikku Huopalahtiseura, pj Päivi Turkkila
Ruskeasuo-seura, pj Kirsi Ihalainen
Siltasaariseura, pj Juhani Styrman
Töölö-seura, pj Matti Niiranen
Töölön kaupunginosat – Töölö, pj Markku Koivusalo
