300 ilvestä pelastui - kaikki poikkeusluvat kumottiin kansalaisten tuella
Hallinto-oikeudet kumosivat kaikki 296 ilveksen metsästykseen myönnettyä poikkeuslupaa. Päätösten viesti on, että tiukasti suojellun lajin metsästysluvat on perusteltava hyvin ja perusteiden on nojattava lakiin. Valitukset mahdollisti kansalaisilta saatu yli 50 000 euron tuki.
Hallinto-oikeudet ovat kumonneet kaikki ilveksen tappamiseen myönnetyt kannanhoidolliset poikkeuslupapäätökset, joista Suomen luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset valittivat viime syksynä.
Riistakeskus myönsi viime syksynä luvat 300 ilveksen tappamiseen poikkeusluvalla kannanhoidollisen metsästyksen nimissä. Luvat oli perusteltu löyhästi esimerkiksi paikallisen yhteisön sitouttamisella. Luonnonsuojeluliitossa nähtiin, ettei tiukasti suojeltua suurpetoa voi metsästää ilman lainmukaisia perusteita, joten liiton piirit ja yhdistykset jättivät yhteensä 167 valitusta, jotka kattoivat kaikkiaan 296 ilvestä.
Hallinto-oikeuksien päätöksissä katsottiin, että luvat olivat lainvastaisia, joten perusteita ilvesten tappamiselle ei ollut.
“Viimeistään hallinto-oikeuden päätökset vahvistavat, että tarvitaan erittäin pätevä syy, jotta näin tiukasti suojellun lajin kuin ilveksen voisi tappaa”, toteaa ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen.
Hallinto-oikeuksien päätökset sekä ilveksen että muiden suurpetojen kannanhoidollisesta metsästyksestä ovat selkeyttäneet uhanalaisten petojen suojelua. Oikeuksien päätösten jälkeen on selvää, että tiukasti suojellun lajin metsästyksen luvat on perusteltava hyvin ja perusteiden on nojattava lakiin.
“On erittäin tärkeää, että uhanalaisten petojen suojelu otetaan vakavasti, ja poikkeuslupia metsästämiseen myönnetään vain silloin, kun eläimet aiheuttavat vahinkoa. Tänä vuonna Riistakeskus ei ole myöntänyt suden tappamiseen kannanhoidollisia lupia, ja karhujen kohdalla lupia myönnettiin vain yksi. Kehitys vaikuttaa lupaavalta”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen.
Kansalaisyhteiskunnan aktiivisuudella oli valtava rooli ilvesten pelastamisessa. Yksityishenkilöt lahjoittivat yli 50 000 euroa mahdollisiin oikeudenkäyntikuluihin. Hallinto-oikeuteen valittaminen ei itsessään maksa, mutta häviämisestä tulee kuluja. Ilman lahjoituksia tätä riskiä ei Suomen Luonnonsuojeluliitto olisi voinut ottaa.
Maa- ja metsätalousministeriön asetus ilveksen tappoluvista vuodelle 2025 on juuri nyt lausunnoilla. Ministeriö ehdottaa 320 ilveksen kiintiötä.
