THL: Ihmisen ja luonnon hyvinvointi kansallisen päätöksenteon tavoitteeksi
THL ehdottaa ohjausmallia, joka yhdistää taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden päätöksenteossa. Malli sisältää seurantaindikaattorit, kansalaiskuulemisen ja tulevaisuusvaltuutetun nimeämisen, ja se tähtää pitkäjänteiseen ja kestävään politiikkaan Suomessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut ehdotuksen hyvinvointitaloudellisesta ohjausmallista ja sen systemaattisemmasta seurannasta. Kyse on mallista, jonka avulla voidaan suunnitella politiikkatoimia ja havainnoida seurantaindikaattoreiden avulla, millaisia vaikutuksia politiikalla on paitsi talouteen, myös sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Ohjausmalli tuo kestävyyden näkökulmaa hallitusohjelman ja valtion budjetin laatimiseen. Mallissa ehdotetaan tulevaisuusvaltuutetun nimeämistä sekä laajan kansalaiskuulemisen toteuttamista.
Taloudellinen kehitys Suomessa ja muissa korkean elintason maissa on tapahtunut ekologisen kestävyyden kustannuksella. Tutkimustiedon mukaan sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa, ja kestävyystavoitteiden saavuttaminen vaatii näiden kolmen näkökulman tasapainottamista.
”Suomi on hyvinvointitaloudellisen ajattelun edelläkävijä, mutta meiltä on puuttunut sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä tasapainottava ohjausmalli ja seurantamittaristo kansallisen tason päätöksenteossa. Esimerkiksi Virossa suunnitellaan ja seurataan pitkän aikavälin politiikkatoimia kestävän kehityksen turvaamiseksi. Näin puolueet ovat voineet sitoutua yli hallituskausien ulottuviin tavoitteisiin”, toteaa hanketta johtanut tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.
Kestävyyden arvioinnilla varmistetaan päätöksenteon vaikutukset pitkälle tulevaisuuteen
Hyvinvointitaloudellinen ohjaus sisältää ajatuksen, että arviot hyvinvoinnin ja kestävyyden osa-alueiden kehityksestä ohjaavat päätöksentekoa. Nykyisessä hallitusohjelmassa on sitouduttu edistämään toimia kestävyyden arvioimiseksi.
”Hyvinvointitaloudellista tietopohjaa on tärkeää vahvistaa yhdessä julkisen hallinnon ja sektoritutkimuslaitosten kanssa. Tutkimuslaitosten yhteistyötä tarvitaan sekä toteutuneen kehityksen tulkinnassa että tulevien kehityskulkujen ennakoinnissa”, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, THL:n johtaja Piia Aarnisalo toteaa.
”Tiiviimpi yhteistyö sektoritutkimuslaitosten kanssa voisi hyödyttää valtioneuvoston luomaa tilannekuvaa kestävyyden osalta esimerkiksi vuotuisessa kestävyysarvioinnissa”, mainitsee valtioneuvoston kanslian yhteiskuntapolitiikan suunnitteluyksikön päällikkö Jouni Varanka, joka kuuluu hankkeen ohjausryhmään.
Hyvinvointitaloudellinen ohjausmalli on kehitetty Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) Hyvinvointitaloudellisten vaikutusten arviointimekanismi -projektissa. THL on saanut rahoitusta Kestävän kasvun ohjelmaan EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Työtä ohjausmallin ja indikaattoreiden toimeenpanemiseksi jatketaan ensi vuonna. THL on sitoutunut edistämään hyvinvointitaloutta myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Hyvinvointitaloudellinen ohjausmalli Suomelle - Hyvinvointitaloudellisten vaikutusten arviointimekanismi -projektin loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2024
