EU:n ja USA:n suunta vaalien jälkeen

Verde kysyi vihreiden EU-parlamenttiedustajalta Ville Niinistöltä ajankohtaiskommentteja USA:n vaalituloksesta – tuloksen ollessa vielä epäselvä.

Heräsitkö aikaisin seuraamaan vaaleja?

Heräsin puoli seitsemältä katsomaan tilannetta. Aamukahvin äärellä katsoin tietokoneella ääntenlaskentaa useiden uutispalvelujen, erityisesti CNN:n kautta. Yhdysvaltain presidentinvaalien ollessa tiukka ääntenlaskenta eteni tutun kaavan mukaan, tuloksia tippuu vaiheittain ja useassa ratkaisevassa osavaltiossa äänten laskenta kestää.

Mikä poikkesi aiemmista vaaleista?

Uutta on se, että istuva presidentti Donald Trump jatkoi omaa uhittelevaa tyyliään jopa leimaamalla äänten laskennan jatkamista vaalivilpiksi. Trumpin toiminta on omiaan heikentämään demokratiaa ja lisäämään ääriliikehdintää, tässäkin tilanteessa. Se on huolestuttavaa.

Demokratiassa jokainen ääni lasketaan ja jokainen ääni painaa. Nyt äänten laskennalle on annettava se aika ja vaalirauha mitä se vaatii.

Olen huolissani Yhdysvaltain, yhden läntisen demokratian esimerkkimaan, taantumisen ja eripuraisuuden vaikutuksesta koko maailman demokraattiseen kehitykseen. Trump ei ole tätä ilmiötä keksinyt, mutta hän on siitä voimaansa ammentanut ja sitä ruokkinut. Sikäli Trumpin presidenttiys on postmodernin someajan ja digijättien aikakauden luomus.

Salaliittoteorioista ja ihmisten vastakkainasettelusta voimaansa ammentava presidenttiys on omiaan heikentämään Yhdysvaltain johtavaa roolia maailmassa, mutta se myös vaikuttaa muiden maiden kehitykseen Yhdysvaltain vahvan kulttuurihegemonian kautta.

Miten vaalien tulos vaikuttaa EU:n ja USA:n suhteisiin?

Euroopan unionin on katsottava tätä tilannetta suoraan ja avoimesti, riippumatta siitä kumpi lopulta voittaa. Yhdysvallat ei enää ole luotettava kumppani pitkän aikavälin strategisena ja aatteellisena kumppanina Euroopalle. Silti sen kehitys on meille tärkeä.

Euroopan unionin on kyettävä vahvistamaan omaa yhtenäisyyttään taloudessa, turvallisuudessa ja ilmastonsuojelussa. Meidän on oltava demokratian ja oikeusvaltion johtava voima maailmassa. Se vaatii sekä pehmeän että vahvan johtajuuden käyttämistä. Ilmastopolitiikassa on etsittävä liittolaisia myös läntisen maailman ulkopuolelta.

Miten käy ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun?

Jos Trump lopulta nousee voittajaksi, on selvää, että Yhdysvaltain vaikutusvalta ilmastopolitiikassa marginalisoituu. Ilmastonsuojelu etenee siitä huolimatta. Jo nyt yli puolet maailman nettopäästöistä tulee maista, joilla on jo sitoumus edetä hiilineutraaliksi viimeistään 2060 mennessä.

Viime kuukausina tällaisia ilmoituksia ovat antaneet Kiina, Etelä-Korea ja Japani. Näitä liittoumia ja talousyhteistyötä päästöjen vähentämiseksi on vahvistettava ja kutsuttava Yhdysvaltain ilmastonsuojeluun myönteisesti suhtautuvia osavaltioita mukaan.

Maailmantalouden kasvu ja investoinnit ovat jo siirtymässä puhtaisiin teknologioihin ja ilmasto-osaamiseen. Sitä Trumpkaan ei voi estää, mutta hän voi hidastaa Yhdysvaltain osallistumista siihen ja heikentää entisestään maan omaa ympäristölainsäädäntöä. Valtaosin se on kuitenkin eniten haitaksi amerikkalaisille itselleen.

On surullista, että maassa, jossa puhtaat teknologiat jo nyt työllistävät enemmän kuin fossiilitalous, vaalien voittaminen ilmastonsuojelulla on silti vaikeaa.

Mikä on vaalien vaikutus politiikkaan Euroopassa?

Uskon, että osaltaan kyse on demokraattien epävarmuudesta suunnastaan.

Aika harvassa länsimaisessa demokratiassa viimeisen 10 vuoden aikana decent but boring -ehdokas on voittanut vaaleissa.

Mitä enemmän kyse on henkilövaalista, sitä vahvempia persoonia nousee esille. Pelkkä raha tai keskitien hakeminen eivät ratkaise, vaan sitoutuminen ja tunne yhteisöstä. Vihreidenkin nousu on ollut vahvinta Euroopassa niissä maissa ja vaaleissa, joissa olemme osanneet valaa luottamusta ja toivoa ihmisiin muutoksesta kestävään yhteiskuntaan.

Mikä saisi ihmiset äänestämään?

Toivo ja tunne samaistumisesta, merkitys omalle äänelle, herättävät ihmisiä äänestämään. Ei tylsä keskitien kulkeminen vain vastustamalla äärioikeistoa tai populismia. Ihmisten on samaistuttava myös sinun viestiisi. Tässä demokraateilla ja edistyksellistä hyvinvointipolitiikkaa ja tasa-arvoa ajavilla voimilla laajemminkin on vakava miettimisen paikka.

Jos Joe Biden lopulta voittaa, voimme huokaista helpotuksesta. Maailma voi olla aavistuksen vakaampi, Yhdysvallat aavistuksen demokraattisempi ja ennakoitavammin oikeusvaltion ja avoimen, demokraattisen yhteiskunnan puolella.

Uskon, että silloin meillä olisi mahdollisuus vahvistaa sääntöperusteista maailmanjärjestystä ja saada USA mukaan myös ilmastopolitiikkaan.

Mutta silti tilanteen tasaisuus kertoo siitä, että USA:n rooliin maailman johtavana demokratian ja liberalismin airuena sekä Euroopan unionin aatteellisena kumppanina ei voi enää automaattisesti luottaa. Meidän on seistävä omilla jaloillamme EU:ssa ja rakennettava omilla toimillamme reilumpaa maailmanjärjestystä. Oli sitten kyse ilmastonsuojelusta, reiluista pelisäännöistä kaupalle tai tasa-arvosta, demokratiasta ja ihmisoikeuksista.

Lisäys 5.11.2020 klo 0.23 – Päivitetty kuvan ottajan nimi

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.