Mitä tapahtui vihreille?

Muualla maassa vihreillä meni kuntavaalit ihan mukavasti, mutta kaikissa suurissa kaupungeissa tuli kirvelevä tappio. Koska vaalitappio oli suunnilleen yhtä suuri kaikissa kaupungeissa, kannattaa etsiä ennen kaikkea yhteisiä syitä sille, miksi kaupunkilaiset ovat kääntäneet selkänsä vihreille. Vain paikallisista kysymyksistä ei taida helppoja selityksiä äänestäjien päätökselle löytyä.

17.6.2021 | Pääkirjoitus

Kuva: Milo Toivonen

Helppo selitys vihreiden vaalitappioon on opiskelijoiden puuttuminen, kun koronan takia etäopetuksessa olevat opiskelijat eivät ole kirjoilla opiskelupaikkakunnillaan toisin kuin yleensä, mutta tämä selittää liki viiden prosenttiyksikön tappiosta vain pienen osan.

Ranskalainen ekonomisti Thomas Piketty on kirjoittanut, että oikeistopuolueet ovat pääoman hallussa, mutta vasemmistopuolueet eivät ole enää työväestön hallussa vaan sosiaalista pääomaa omaavat ovat vallanneet ne.

Kun Piketty laskee USA:n demokraatit vasemmistopuolueeksi, hän laskee varmaankin samaan joukkoon myös Suomen vihreät. Hänen analyysinsä ei ole väärä. Vihreiden jäsenistö on Suomen puolueista koulutetuinta.

Nyt näyttää siltä, että vihreät ovat menettäneet huomattavasti kannatustaan koulutettujen kaupunkilaisten keskuudessa kokoomukselle.

Helsingissä vihreillä ei mennyt hyvin oikein missään, mutta erityisen huonosti meni Helsingin kantakaupungissa pitkän sillan länsipuolella, jossa vihreät ja kokoomus ovat jakaneet pitkään pääosan äänistä.

Näillä alueilla vihreät menettivät yli neljänneksen aikaisemmin saaduista äänistään. Kokoomus ei juuri voittanut, koska se hävisi ääniään vastaavasti Liike nytille.

Aika moni on sanonut, että vihreiden politiikka on mennyt sellaiseksi, että näissä vaaleissa on pakko äänestää kokoomusta.

Suomessa on suuri tilaus arvoliberaalille kaupunkipuolueelle, sellaiselle, jota myös työssään jakkupukua tai peräti kravattia käyttävä voi äänestää.

Vihreillä oli tästä joukosta aikanaan hyvä ote, koska kokoomuksella oli omat rasitteensa, mutta junttioikeistolaiset eivät onnistuneet enää karkottamaan ääniä kokoomukselta niin kuin ennen.

Sinivihreän kantakaupungin ulkopuolella Helsinki siirtyi selvästi vasemmalle. Kallion, Vallilan ja Toukolan kaltaisilla punavihreillä alueilla vasemmistoliitto voitti huomattavasti kannatusta vihreiltä.

Taistelusta emotionaalisten vasemmistolaisten äänistä liian pragmaattisiksi koetut vihreät eivät oikein menestyneet.

Tavallisissa lähiöissä vihreät ja kokoomus menettivät ääniä demareille ja demarit ja kokoomus perussuomalaisille. Vasemmistoliitto menestyi kaikkialla.

Helsingin seudulle on tulossa puoli miljoonaa asukasta lähivuosikymmeninä. Helsingin vihreissä ajatellaan, että asuntojen alle jää aina maata – sitä enemmän, mitä väljemmin kaavoitetaan. Ihmiset myös haluavat asua toimivassa, tiiviissä kaupungissa, jossa kaikki on kävelymatkan päässä. Joka muuta väittää, katsokoon asuntojen hintoja.

Väljästi rakennetuista lähiöistä saa asuntoja varsin edullisesti verrattuna tiiviisti rakennettuun Kallioon tai Punavuoreen. Siksi vihreissä kannatetaan tiivistä kaavoitusta.

Hylkäsivätkö äänestäjät betonivihreiden urbanismin?

Jos katsoisi vain Helsinkiä, voisi ajatella, että tässä oli syy vaalitappioon, mutta miten Helsingin betonivihreät karkottivat äänestäjät myös Turusta ja Tampereelta?

Kaavoituksessa aina jonkun toiveiden yli jyrätään. Vihreiden Anni Sinnemäki on antanut kasvot Helsingin kasvulle, mikä on ollut myös taakka puolueelle. Jos haluaa valtaa saa taakakseen myös vastuun päätöksistä.

Vihreät pelkäsivät ennen vaaleja aggressiivisesti vihreiden kimppuun hyökännyttä ”ympäristöliikkeen” yhteislistaa, jota veti Mika Välipirtti – mies, joka onnistui jarruttamaan Jokeri-ratikan rakentamista valituksillaan ja joka muutenkin vastustaa muun muassa kaikkea.

Turha pelko. Sinne kannattajat eivät kadonneet.

Mutta katse pois Helsingistä. Mitkä ovat ne yleiset syyt, miksi vihreät hävisivät kaikilla yliopistopaikkakunnilla?

Koulutetun kaupunkilaisen silmin Suomen Keskustan henkisesti johtama Suomen hallitus ei ole tuottanut sanottavia riemun aiheita. Hallitus on lapioinut häpeilemättömästi rahaa keskustan kannatusalueille ja suhtautunut kaupunkeihin lähes vihamielisesti.

Suurta raivoa synnytti päätös leikata tutkimusrahoja noin 500 tutkijatyövuoden verran ja siirtää rahaa turvetuotantoon. Koulutetulle kaupunkilaiselle on painajaismainen ajatus Suomesta sellun keittoon keskittyvänä matalan osaamisen maana.

Ne rahat eivät edes menneet turvetuotantoon vaan turvetuotannon lopettamiseen, mitä kansalle käsittämättömällä munkkilatinalla kutsuttiin oikeudenmukaiseksi siirtymäksi. Tämänkin vihreiden tiedotus olisi voinut kertoa selväsanaisesti. Nyt voittokin saatiin näyttämään tappiolta.

Sitten vielä yksi havainto.

Helsingissä vihreät menettivät 16 prosenttia äänistään, naiset seitsemän prosenttia ja miehet 28 prosenttia. Puolet äänioikeutetuista on miehiä.

Osmo Soininvaara

17.6.2021 16:59

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon