Lahden vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina alkaa etänä

Vuoden vaihtuessa alkaa Lahdessa erityinen vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina. Lahti luopui kivihiilen käytöstä jo keväällä 2019 ja se aikoo olla hiilineutraali Suomen ensimmäisenä suurena kaupunkina vuoteen 2025 mennessä. Nyt kaupunki pääsee esittelemään lukuisia ympäristöön liittyviä aikaansaannoksiaan suomalaisille ja muille eurooppalaisille – korona-ajasta huolimatta.
Lahden kotitalousjätteestä hyödynnetään jo 99 prosenttia. Kuva: Lassi Häkkinen

Lahdessa ryhdyttiin työstämään erityisvuoden ohjelmaa viime keväänä. Heti alusta pitäen oli selvää, että pandemiarajoitukset pitää ottaa huomioon.

”Ensimmäinen puoli vuotta tapahtumat ovat pääosin virtuaalisia”, sanoo vuoden ohjelmajohtaja Saara Vauramo.

”Järjestämme sarjan virtuaalisia paneelikeskusteluja, joihin kuka vaan voi osallistua. Aiheina ovat muun muassa kestävä liikkuminen, biodiversiteetti ja vedet. Vuoden aikana panostamme myös ympäristökasvatukseen ja käymme nuorten kanssa ilmastokeskusteluja tasavertaisesti heitä kuunnellen.”

Syksyksi on kaavailtu myös kansainvälisiä tilaisuuksia, kuten seminaari ympäristörikosten torjunnasta. Syksymmällä odotetaan myös vierailijaryhmiä tutustumaan lahtelaisiin ratkaisuihin. Kymmeniä delegaatioita ehti jo käydä paikan päällä ennen koronan mukanaan tuomia rajoituksia.

Mikä Lahdessa sitten on niin erityistä, että kaupunkiin matkataan eri puolilta Eurooppaa? Hiilineutraalisuus vuoteen 2025 mennessä kiinnostaa, sillä yhä useampi eurooppalainen kaupunki haluaa asettaa samansuuntaisia tavoitteita.

”Meidän energiaratkaisuilla on ollut ratkaiseva merkitys. Uusin Kymijärvi III- biolämpölaitos on uusinta ympäristöteknologiaa, ja sen myötä loppui hiilen käyttökin”, sanoo Lahden vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Riina Puusaari.

Lahti Energian laitoksen polttoaineena on muun muassa sahojen sivutuotetta, harvennushakkuista saatavia energiajakeita ja metsätähdehaketta lähialueilta.

Puupoltosta syntyvä tuhka kierrätetään takaisin metsiin ravinteiksi. Laitoksen monipolttoainekattila on varautumista energiamarkkinoiden mahdollisiin muutoksiin, sillä kattilassa voi käyttää erilaisia uusiutuvia energiajakeita. Tehokkuutta nostaa vielä lämmön talteenotto.

Päästökaupasta hyötyä kävelemällä

Vuosi sitten kokeiluun otettu henkilökohtainen päästökauppasovellus CitiCAP kiinnostaa myös. Sovellus tunnistaa liikkumisen muodot, esimerkiksi liikutaanko kävellen tai autolla. Päästöttömästi liikkumalla voi sovelluksen avulla ansaita virtuaalieuroja, joilla voi hankkia erilaisia palveluita ja alennuksia.

Kolmas esimerkki on jätehuolto. Lahti on vuosien työn tuloksena kehittänyt kiertotaloutta niin, että kotitalousjätteestä yli 99 prosenttia hyödynnetään, pääosin energiantuotantoon. Kolmasosa päätyy uusiomateriaaleiksi ja Kujalan jätekeskuksen yritysekosysteemissä toimii useita yrityksiä, jotka tekevät yhteistyötä niin tuotekehityksessä kuin toistensa sivuvirtojen käyttämisessä.

Kymmenen kunnan omistama Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:kin vaihtaa vuodenvaihteessa nimensä Salpakierto Oy:ksi. Jäteasemista tulee samalla lajitteluasemia ja Kujalan jätekeskuksesta Käsittelykeskus Salpakierto. Lahdella on tavoitteena olla jätteetön kiertotalouskaupunki vuoteen 2050 mennessä.

Riina Puusaari muistuttaa, että Lahden ympäristötoimilla on pitkät perinteet.

”Kaikki alkoi oikeastaan jo lähes 50 vuotta sitten Vesijärven kunnostuksesta. ”

Teollisuuden ja kuntien jätevesien pahasti saastuttama, haiseva järvi saatiin kuntoon menetelmin, jotka sittemmin levisivät tuhansiin järviin ympäri maan.  Esimerkiksi Vesijärvi I – projekti oli maailman suurin ravintoverkkokunnostus, jossa järvestä poistettiin yli miljoona kiloa särkikalaa vuosina 1987-94.

Yritykset mukana

Lahti on saanut tapahtumaan mukaan ison joukon yrityskumppaneita.

Yritysten tavoitteet osoittavat, miten ympäristöteema etenee konkretiaksi: esimerkiksi Osuuskauppa Hämeenmaa edistää kestäviä ruokavalintoja ja toteuttaa turvallista pyöräpysäköintiä, Lassila&Tikanoja edistää tekstiilien kierrätystä ja Wipak kehittää biopohjaisia tai kierrätysraaka-aineita muovipakkauksissa.

Euroopan komissio valitsee vuosittain useiden kriteereiden perusteella ympäristöpääkaupungin. Lahti ehti hakea jo pari kertaa ennen kuin tärppäsi.

”Nyt kolmannella hakukerralla oli jo sellainen now or never -fiilis”, Puusaari toteaa.

Lahti on järjestyksessä 12. tittelin saanut. Aiemmat pohjoismaiset kaupungit ovat olleet pääkaupunkeja: Tukholma 2010, Kööpenhamina 2014 ja Oslo 2018. Vuoden 2020 kaupunki oli Lissabon, jonka suunnitellut tapahtumat pandemia joko peruutti tai siirsi virtuaalisiksi.

Leena Brandt / Verde

28.12.2020 6:30

0 kommenttia