Turvetuotannon vaikutuksia linnustoon ei selvitetä riittävästi
Turvetuotannon ja tuulivoimahankkeiden vaikutuksista luontoon tiedetään yllättävän vähän. Vain harvoissa hankkeissa on seurattu muita kuin ympäristöluvan vaatimia vaikutuksia vesistöihin.
Lähes 95 prosenttia Suomen suokukoista on kadonnut muutamassa vuosikymmenessä. Kuva: Tapani Hellman/ Pixabay
Marja Paavilainen
” Yhdelläkään turvetuotantoalueella ei tehty toiminnan alkamisen jälkeen tehty linnustoselvityksiä ja kasvillisuutta tai vesistöjen selkärangattomia seurattiin korkeintaan viidessä prosentissa hankkeista”, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta, Helsingin yliopistosta.Hankkeiden valmistumisen jälkeisiä vaikutuksia linnustoon seurattiin vain noin viidesosassa tuulivoimahankkeista ja turvetuotantoalueilla seurattiin pääsääntöisesti vain pakollisia ympäristöluvassa vaadittuja vaikutuksia vesistöihin.Tuoreessa Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimuksessa on tarkasteltu vuosina 1995–2016 ympäristövaikutusten arviointimenettelyn läpikäyneiden turve- ja tuulivoimahankkeiden luontoselvityksiä ja seurantoja hankkeiden valmistumisen jälkeen.Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarkoituksena on toimia maankäyttöhankkeiden suunnittelun tukena, mutta myös estää tai vähentää hankkeiden merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.
”Maankäytöllä on keskeinen rooli luonnon monimuotoisuuden säilymisessä. Ilman samalla tavalla toteutettuja seurantoja, ennen ja jälkeen hankkeen, on hyvin vaikea arvioida, mitkä ovat erilaisten maankäyttöhankkeiden luontovaikutukset”, sanoo vieraileva tutkija Sanna MäkeläinenLuonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
Vaikka tutkimuksessa tarkasteltiin vain turve- ja tuulivoimahankkeita, sama seurantojen puuttuminen lienee ongelma muissakin maankäyttöhankkeissa, tutkijat arvelevat. Jotta kaikkein haitallisimmat hankkeet voitaisiin tunnistaa, tulisi hankkeiden aiheuttamia luontovaikutuksia seurata ja raportoida huomattavasti enemmän.”Maankäyttöhankkeet tuhoavat harvoin kaikkia luontoarvoja, ja osa voi jopa hyödyttää monimuotoisuutta. YVA-prosessia tulisi kehittää niin, että aikaisempien hankkeiden luontovaikutuksista opittaisiin, minkälaiset hankkeet ovat kaikkein haitallisimpia luontoarvoille”, linjaaLehikoinen.Tiedolla uhanalaisuudesta ei vaikutustaTutkimuksessa tarkasteltiin myös miten ennen hanketta havaitut luontoarvot vaikuttivat hankkeen lupapäätökseen. Toteutuneiden turvetuotantohankkeiden alueella oli havaittu vähemmän valtakunnallisesti uhanalaisia lintulajeja kuin toteutumattomien hankkeiden alueella.Hankealueilla esiintyvien Euroopan Unionin lintudirektiivin erityissuojelua vaativien lajien määrä tai hankkeiden yhteydessä selvitettyjen lajiryhmien määrä eivät vaikuttaneet hankkeiden toteutumiseen.”Luontoarvojen vaikutusta YVA-hankkeisiin liittyvään päätöksentekoon, ja sitä mitkä tekijät lopulta vaikuttavat hankkeen toteutumiseen, onkin hankala saada selville”, toteaa Lehikoinen.Ekologinen kompensaatio testissäTiedolle hankkeiden luontovaikutuksista on kysyntää, sillä parhaillaan käynnissä ovat luonnonsuojelulain uudistaminen ja uuden valtakunnallisen oppaan tuottaminen luontoselvitysten suunnittelua ja toteuttamista varten.Sekä yritykset että ympäristöhallinto ovat miettineet ja testanneet luontohaittojen hyvitystä eli niin kutsuttua ekologista kompensaatiota, jossa haitan aiheuttaja korvaisi luonnolle aiheutuneet vahingot. Korkealaatuista tietoa erilaisten hankkeiden luontovaikutuksista tarvitaan myös ekologisten kompensaatioiden suunnittelussa.
