EU:n vihreän kehityksen ohjelma etenee – ympäristöjärjestöt pettyneitä ilmastolakiin
EU-jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja komission kesken on saavutettu alustava sopu ilmastolaista. Parlamentti painosti tiukempaa vähennystä päästöihin – lopulta päädyttiin noin 55 prosentin vähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä.
Saksalaisen Garzweilerin hiilikaivoksen tuotannon suunnitellaan jatkuvan vielä yli 10 vuotta. Kuva: Bert Kaufmann / Flickr / CC
Leena Brandt / Verde
Hiilinielujen osuudelle nettopäästötavoitteen saavuttamisessa asetettiin 225 miljoonan tonnin katto. Metsien hiilinielut voidaan laskea tavoitteisiin eri tavoin, joten lopulta päästövähennys voi olla 53, 55 tai 57 prosenttia. Sitran vanhempi neuvonantaja, ilmastoasiantuntija Oras Tynkkynen käsitteli ilmastolakia tuoreeltaan tviittiketjussaan @orastynkkynen. Hänen mukaansa on hienoa, että Suomen tapaan koko EU pyrkii hiilineutraaliuden jälkeen hiilinegatiiviseksi ja että Euroopan parlamentin esityksestä perustetaan EU-tason riippumaton ilmastopaneeli. Monet ilmastolain yksityiskohdat on kuitenkin muotoiltu pyöreästi eikä esimerkiksi lento- ja meriliikenteen päästöjen kohtelua ole selvää. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuonna 2035. Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen katsoo, että neuvottelutuloksen jälkeen pitää keskittyä toimeenpanoon. ”Valtaosa päästövähennyksistä tulisi toteuttaa päästökauppasektorilla. 55 prosentin tavoite pitää nähdä minimitavoitteena ja EU:n toimet ja kannustimet mitoittaa niin, että tavoite ylitetään.” ”Ilmastolaki on tärkeä signaali myös loppuviikon korkean tason ilmastokokoukseen, jota Yhdysvallat isännöi.” Mikkonen viittaa presidentti Joe Bidenin koolle kutsumaan ilmastohuippukokoukseen, johon osallistuu etänä valtion johtajia 40 maasta. Suomi ei ole kutsuttujen joukossa päämieskokouksessa, mutta Mikkonen osallistuu ilmastoasioiden erityislähettiläs John Kerryn vetämään ministerikeskusteluun perjantaina 23.4. Alustava sopu tarkoittaa, että neuvotteluratkaisu tuodaan vielä jäsenmaiden edustajien ja Euroopan parlamentin virallisesti hyväksyttäväksi. Kyseessä on ensimmäinen iso komission vihreän kehityksen (Green Deal) ohjelmaan liittyvä lainsäädäntöhanke.
