Ulosjättäjät: Ketkä saavat olla perussuomalaisten ja sinimustien mielestä kansalaisia

Perussuomalaisten kampanjointia toukokuussa Helsingissä. Kuva: Leena Brandt

Rauli Mickelsson

Demokratia perustuu kansalaisten tasa-arvoon vaikuttaa asuinpaikkansa asioihin. Hyvinvointivaltio antaa myös muita etuja kansalaisilleen kuten sosiaaliturvan ja koulutuksen.Oleellinen kysymys onkin siis, kuka alueella asuva kuuluu kansaan ja millä perusteella.Suomalaisuutta haluavat eniten rajoittaa oikeistopopulistiset puolueet kuten pienpuolue Suomen Kansa Ensin ja perussuomalaiset. Vanhoihin suomalaisiin fasistisiin tunnuksiin tukeutuva puoluerekisteriin pyrkivä Sinimusta-liike menee vieläkin pidemmälle kansalaisuuden rajoittamisessa.

Johonkin ryhmään kuulumisen voi määritellä janalla sen mukaan haluaako määrittelijä ottaa kaikki mukaan vai jättää ulos joitakin ryhmiä. Perussuomalaiset ja sinimustat kuuluvat ehdottomasti ulosjättäjien ryhmään.

Ulosjättämistä voi tapahtua ainakin monella eri tavalla.Konservatiivit vetoavat kulttuurisiin normeihin, kotiin, kuten perinteisiin perhearvoihin, isänmaallisuuteen ja kristinuskoon.Hyvinvointisovinistit ovat lähellä veropopulismia, heidän mukaansa ”Suomi ei ole maailman sosiaalitoimisto” ja sen vuoksi muukalaiset voidaan jättää sosiaaliturvan ja koulutuksen ulkopuolelle.Kulttuuriset rasistit näkevät, että jos ihminen on syntynyt jossain toisessa kulttuurissa kuin kristillisessä, hän ei pysty sopeutumaan suomalaisiin tapoihin.Kuka pääsee suomalaiseksiKuka on siis suomalainen ja millainen hänen pitää olla, jotta ei joudu ulos?Sinimustat julistavat haluavansa ”edistää ajatusta suomalaisesta kansankokonaisuudesta ja säilyttämään Suomi etnisesti suomalaisena”. Suomalaisuus taas muodostuu heidän mukaansa itämerensuomalaisista kantaheimoista. Vähemmistökansalaisuuksia ei suvaita, koska ne johtavat ristiriitoihin. Perussuomalaisten turkulaisella valtuustoehdokkaalla, Suomen Sisun puheenjohtajalla Henri Hautamäellä määritelmä suomalaisuudesta on lähes samanlainen. Hän toivoo, ettei Suomen väestörakenteessa tapahtuu sellaista muutosta, jossa ulkomaalainen väestö korvaa suomalaisen. Hautamäki haluaa haastaa myös epäkansallisia ihmisiä, jotka laittavat globaalien järjestöjen edun suomalisten edun edelle. Hän ei halua Suomeen myöskään ylikansallisia vaikutteita.Perussuomalaiset näkevät islamissa huomattavia uhkiaPerussuomalaisten puolue ei määrittele yhtä selkeästi suomalaisuutta kuin Sinimustat ja Hautamäki. He tekevät sen kertomalla, ketkä eivät ole suomalaisia, he siis edustavat määritelmässään kulttuurista rasismia liittämällä samoja piirteitä tietyissä maissa syntyneisiin. Perussuomalaisten mukaan suomalaisia eivät ole varsinkaan Lähi-idän maista tai Somaliasta muuttaneet, koska he eivät pysty integroitumaan kansalliseen kulttuuriin. Islamilaisuus ei kuulu heidän mukaansa Suomeen ja he omistavat sille kokonaisen luvun maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa. Luvun nimi on ”Islamin huomattaviin uhkiin puututtava”.

Epäkansallismielisyys-käsitteellä sekä perussuomalaiset että sinimustat yrittävät rajata ne ihmiset, jotka eivät hyväksy heidän käsitystään suomalaisista, jotka rakentuvat kristinuskolle ja perinteisille perhearvoille.

Perussuomalaiset väheksyvät muun muassa eri vähemmistöjen tasa-arvopyrkimyksiä leimaamalla ne ideologisiksi:”Kuntien ei tule lähteä mukaan pienten mutta äänekkäiden ideologisten ryhmien vouhotuksiin. Emme kannata rahan tuhlaamista sukupuolineutraaleihin liikennemerkkeihin, jatkuviin syrjinnän ja rasismin vastaisiin iskulausekampanjoihin tai keinotekoiseen sukupuolitietoisuuden korostamiseen. Suomalaisesta kulttuurista ei tule tinkiä ammattiloukkaantujien takia. Suvivirsi ja joulujuhlat kuuluvat suomalaiseen kulttuuriin ja kouluihin.”Totalitarismi katkaisi demokratiakehityksenViime vuosisadan alussa alkoi levitä nopeasti pluralistinen demokratianäkemys, jonka mukaan kaikkien yhteiskunnassa elävien pitäisi voida osallistua sitä koskevaan päätöksentekoon. Näkemys ymmärsi, että ihmisillä on erilainen käsitys asioista, joita pyritään sovittelemaan kompromissien avulla. Valtio ei siis ole mikään kerho eikä seurakunta, jossa jäseniltä (kansalaisilta) vaaditaan esimerkiksi Suvivirren osaamista ja kuulumista johonkin kirkkokuntaan. 1900 – luvun alun pyrkimyksiä rikkoivat totalitaariset pyrkimykset Italiassa, Saksassa ja Neuvostoliitossa. Yhä uusia ja uusia ryhmiä alettiin laittaa kansalaisuuden ulkopuolella, kuten Saksassa juutalaiset ja romanit.Toiseuttaminen alkoi sanoilla ja johti kaasukammioihin. Sen perusta oli meidän ja heidän määrittely, vastattiin sellaisiin kysymyksiin: keitä me olemme, mitkä ovat piirteemme ja ketkä muut ovat ja mitkä ovat heidän piirteet.Perussuomalaiset eivät mene suomalaisuuden määrittelyssä aivan niin pitkälle kuin sinimustat, mutta aika pitkällä he tällä tiellä ovat ja perussuomalaisten ehdokkaina lienee muitakin äärikansallismielisiä kuin turkulainen Hautamäki.