Miten linjaristiriidat katosivat puoluekokouksen uutisoinnissa?

Vihreiden puoluekokousta ennen Suomen Kuvalehti julkaisi jutun, jossa annettiin ymmärtää, että “vihreät konkarit” haluavat viedä vihreitä oikealle, jotta puolueen kannatus nousisi. Ratkaisevaksi nähtiin varapuheenjohtajan vaali. Itse puoluekokouksessa kaikki varapuheenjohtajaehdokkaat julistivat puolueen moniäänisyyden tarvetta ja kuuntelemista, linjaristiriita ei tullut mitenkään ilmi heidän puheistaan, kirjoittaa Rauli Mickelsson.

16.9.2021 | Analyysi

Kuva: OpenClipVectors/Pixabay

Median antia arvioiden puoluekokouksesta olisi tullut tylsä ilman mitään tunteellista draamaa, kunnes puoluekokous hyväksyi täpärästi aloitteen kannabiksen laillistamisesta. Nyt kokouksesta kohistiin.

Lehdet täyttyivät tämän yhden hyväksytyn aloitteen uutisoinnilla ja taivastelulla. No hyvä niin, kannabiskeskustelusta on tullut monipuolista ja asiallista.

Median logiikka ei useinkaan kohtaa politiikan logiikkaa. Media etsii ”uutista”, sitä ei kiinnosta tylsät pohdinnat.

Kuinka moni muistaa viime vuoden kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien puoluekokoukset siitä, että puolueet hyväksyivät niissä uudet periaateohjelmat?

Molemmissa puolueissa periaateohjelman hyväksymistä pidetään merkittävänä tapahtumana, joka kokoomuksessa tapahtuu hieman yli kymmen vuoden välein. Sosialidemokraattien edellinen
periaateohjelma on vuodelta 1999 ja viime vuonna hyväksyttyäkin tehtiin vuosikaudet.

19 aloitetta käsittelyssä

Vihreiden puoluekokouksessa käsiteltiin kannabisaloitteen lisäksi 18 muutakin aloitetta. Viikonloppuna käytettiin yli sata puheenvuoroa, joissa pohdittiin poliittista tilannetta ja tavoitteita. Näistä vain muutamassa pohdittiin aloitetta kannabiksen laillistamisesta.

Onko kukaan huomannut kommentoitavan aloitteita juridisen sukupuolimerkinnän poistamisesta, vegaaniruoan suosimisesta julkisessa ruokatarjoilussa tai vihreiden suhteesta
saamelaiskysymykseen?

Vihreät nuoret tekivät aloitteen vapaaehtoisten seksityöntekijöiden kuulemisesta, siitä ei ole näkynyt mitään mainintaa mediassa kuten ei siitäkään vihreiden nuorten aloitteesta, jossa vaaditaan patenttisuojan poistamista koronarokotteilta globaalin oikeudenmukaisuuden vuoksi.

Aloitteiden määrä vihreiden kokouksissa ei ole tavattoman suuri verrattuna suuriin puolueisiin, joiden kahden tai kolmen vuoden välein järjestettävissä kokouksissa saatetaan käsitellä jopa 200 aloitetta.

Usean puolueen puoluekokouksessa käytetään erittäin paljon aikaa poliittiseen keskusteluun, jossa kokouksen osanottajat tuovat esille poliittisia tavoitteitaan.

Rasismia, ay-asiaa, kaupunkisuunnittelua

Vihreiden kokouksessa nämä puheenvuorot olivat poikkeuksetta hyvin valmisteltuja perusteltuja jopa niin, että useassa tuotiin esille uusi mielenkiintoinen näkökulma asiaan.

Arkkitehti Minna Kuusela piti mielenkiintoisen puheenvuoron vihreästä kaupunkisuunnittelusta ja epäili tiheän rakentamisen tarkoituksenmukaisuutta.

Eläinten oikeuksia pohdittiin monessa puheenvuorossa, kuten ilmastonmuutoksen seurauksiakin.

Jussi-Pekka Teini otti puheeksi vihreiden suhteen ammattiyhdistystoimintaan ja Anne Pauna toi esille katastrofaalisen tilanteen hoitoalalla.

Suomalaisesta rasismista puhuttiin myös, kuten siitä miten jopa ei-suomalaiselta kuulostava sukunimi on esteenä työn haussa. Tietysti myös Afganistanin tilanne oli puheenaiheena.

Sosiaalipolitiikan ja koulutuksen teemat kiinnostivat kokouksen osanottajia paljon ja puhujat toivat esiin todella mielenkiintoisia näkökulmia.

Useat puoluekokouksessa tehdyt aloitteet ja poliittisessa keskustelussa käytetyt puheenvuorot olivat todella mielenkiintoisia keskustelunavauksia. Mielenkiintoisempia kuin vuosikymmeniä käyty kannabisväittely puhumattakaan tunteenomaisesta tykkää/ei tykkää akselilla käytävästä henkilövalintakeskustelusta.

Rauli Mickelsson
Kirjoittaja on VTT, dosentti ja puoluetutkija Turusta.

16.9.2021 11:35

0 kommenttia

Lähetä kommentti