Vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina toi Lahdelle näkyvyyttä

Lahdessa osattiin alunalkaen varautua koronan tuomiin haasteisiin. Ensimmäinen puoli vuotta järjestettiin lähinnä virtuaalitapahtumia eri teemoista, ja senkin jälkeen muuttuva pandemiatilanne on näkynyt ohjelmatarjonnassa. Rajoituksista huolimatta kaupunkiin on saapunut vierailijaryhmiä ja toimittajia ja kuvaajia.

Avajaiset järjestettiin ulkotiloissa ja samaten päättäjäiset ovat toritapahtuma. Torilla oli lauantaina elävää musiikkia, teatteria ja tanssia ja ilta huipentui Pelicans-KooKoo-jääkiekko-otteluun Areenalla. Sunnuntaina jatketaan pipolätkän ja livemusiikin voimin.

Vuoden aikana lahtelaiset ovat järjestäneet tapahtumia, joissa on ollut teemana esimerkiksi kestävä muotoilu, tiede ja kestävä korjaaminen. Ohjelmaa ja hankkeita on ollut kaikenikäisille kaupunkilaisille päiväkodeista senioreihin.

Kaupunki on ollut myös mukana European Dialogue for Sustainable Cities – paneelikekustelujen sarjassa. Mediahuomiota on saanut muun muassa ekologisen kompensaation edistäminen.

Lahden tavoitteet ympäristökaupunkina ovat kunnianhimoiset. Kaupunki aikoo olla hiilineutraali vuonna 2025 ja se aikoo leikata kasvihuonepäästöjä 80 % vuoden 1990 tasosta 2025 mennessä. Visiona on myös jätteetön kiertotalouskaupunki vuoteen 2050 mennessä.

Ohjelmassa on myös luonnon ja pinta- ja pohjavesialueiden suojelu sekä kestäviin liikkumismuotoihin kannustaminen.

Vastarintaa valtuustoissa

Lahden hiilineutraaliustavoitteesta tavoitteesta jouduttiin vielä pari viikkoa sitten äänestämään uudestaan talousarviokeskustelun yhteydessä. Enemmistö tuki tavoitetta äänin 44-15.  

Päijät-Hämeen maakuntavaltuustossa jouduttiin myös äänestämään aiemmin päätetyistä kunnianhimoisista ilmastotavoitteista. Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Komu (sdp) tviittasi 3.12. äänestyksen menneen 27-7.

Komu arvioi myös umpisurkeaksi Lahden kaupunginvaltuuston äänestyspäätöstä (34-25) keskustan liikenneratkaisuista. Sillä tehtiin hankalia rajauksia pitkään valmisteltuun keskustan liikennesuunnitelmaan, joka olisi vähentänyt lähiajoa keskeisellä Vesijärvenkadulla.

Äänestyskierrokset kertovat, etteivät kaikki puolueet jaa ilmastotavoitteita. Lahdessa vastustusta nousee etenkin perussuomalaisten ja puolueen politiikkaa myötäilevän, paikallisen Pro Lahti-ryhmittymän riveistä. Äänekäs, suorasanainen joukko lahtelaisia on myös esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomien kommentti-osioissa esittänyt jatkuvasti kritiikkiä ”turhia ja kalliita” ympäristöhankkeita vastaan.

Ympäristökysymyksissä myös takapakkia

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Riina Puusaari on seurannut ympäristöpääkaupunkivuotta tiiviisti ja on pääosin erittäin tyytyväinen vuoden tapahtumiin ja saatuun näkyvyyteen. Hän on itsekin mukana viikonlopun juhlinnassa.

”Kaupunkilaisilta on tullut kritiikkiä, ettei vuosi ole näkynyt tarpeeksi. Mediaa ja somea seuraavat ovat kyllä nähneet teemavuotta, enkä oikein tiedä, miten se olisi voitu tuoda enemmän katukuvaan.”

Kun teemavuosi loppuu, ei ympäristötyö tietenkään lopu.

”Etunenässä kannattaa pysyä niin Suomessa kuin Euroopassa. Lahden kokoisia kaupunkeja on Eurooppa pullollaan, joten meiltä voi moni ottaa oppia.”

Puusaari on nähnyt, miten ympäristöasiat etenevät nykäyksittäin ja ottavat välillä takapakkia. Kymmenen vuotta sitten tehtiin isoja kävelykeskustasuunnitelmia, jotka seuraava valtuusto sitten vesitti. Nyt samoin kävi keskustan liikennejärjestelyjen uusimiselle, kun valtuuston kokoonpano vaihtui kevään kuntavaaleissa.

”Omien tottumusten muuttaminen on ihmisille tosi vaikeaa. On totuttu ajamaan sitä yhtä katua pitkin ja vaihtoehtoja vierastetaan. ”

Puusaari pitää harmillisena, että paljon tutkittu ja perusteellisesti suunniteltu järjestely on nyt ainakin tämän valtuustokauden osalta hankalassa tilassa. Liikenne ja nimenomaan autoliikenne on monessa kaupungissa herkkä asia.

Ensi vuonna Euroopan ympäristökaupunki-titteliä kantaa Ranskan Grenoble ja vuonna 2023 Tallinna.