Tutkimus: Järvenpäässä pienin ja Hämeenlinnassa suurin kulutuksen hiilijalanjälki

Järvenpääläisillä on pienin kulutuksen hiilijalanjälki. Eniten päästöjä kulutuksesta syntyy Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Mistä erot johtuvat ja mitkä tekijät kasvattavat kulutuksen hiilijalanjälkeä kunnissa? Asiaan tuo valaistusta Kulma-hanke, joka on tuottanut uudenlaista tietoa kulutuksen päästöistä kunnissa.

Kulma-hankkeeseen osallistui 15 kuntaa, joissa suurin osa kulutuksen päästöistä tuli rakentamisesta ja energiasta. Kunnan hiilijalanjälkeä paisuttaa usein myös laajalle levittäytyvä asutus, joka lisää liikkumista.

Järvenpäässä hyvään tulokseen kiritti energiankulutuksen verrattain alhaiset päästöt.

”Järvenpäässä on edistyksellinen kaukolämmön biovoimalaitos ja alhaiset yksikköpäästöt. Myös hajautetussa energiantuotannossa saattaa olla eroja muihin kuntiin verrattuna”, arvioi Järvenpään kaupungin erikoissuunnittelija Eira Linko.

Kaukolämmön tuottamiseen käytetään puupohjaisia raaka-aineita ja sivuvirtoja.

Liikkumisen osuus hiilijalanjäljestä oli Järvenpäässä monia muita kuntia pienempi ja siihen on selkeä syy.

”Järvenpää on kaupunkimainen ja tiivis. Palvelut ovat lähellä ja meillä on neljä juna-asemaa, mikä vähentää henkilöautoliikenteen päästöjä”, selvittää Linko.

Uudisrakentamisen reipas tahti on kasvattanut rakentamisen hiilijalanjäljen Järvenpäässä monia muita kuntia suuremmaksi. Kun muilla sektoreilla päästöt kuitenkin pysyivät kohtuullisina, järvenpääläisten kulutuksen hiilijalanjälki jäi kokonaisuudessaan verrokkikuntia pienemmäksi.

Hämeenlinnassa ja Helsingissä hiilijalanjälkeä suurentaa erityisesti energiantuotannon fossiiliset polttoaineet. Hämeenlinnassa käytetään lämmitykseen yleisesti puuta, maakaasua ja öljyä. Helsingissä tuotetaan energiaa hiiltä polttamalla, joskin kaupunki on päättänyt lopettaa hiilenpolton Hanasaaren voimalassa ensi vuoden keväällä.

Mukana myös kunnan ulkopuolella tuotetut päästöt

Kulma-hankkeessa selvitettiin energian ja rakentamisen, liikkumisen, ruuan tuotannon sekä palveluiden ja tavaroiden hiilijalanjälkeä vuonna 2020. Tutkimuksen lähtökohtana on asukkaiden kulutuksen päästöt riippumatta siitä, onko hyödykkeet tuotettu kunnassa vai jossain muualla. Esimerkiksi voidaan arvioida, millaiset päästöt Äänekoskella tuotettu paperi aiheuttaa Espoossa.

Tutkimukseen osallistuneissa kunnissa hiilijalanjälki oli keskimäärin 8,07 hiilidioksidiekvivalenttitonnia asukasta kohti. Järvenpäässä vastaava luku oli 7,7, Helsingissä 9,26 ja Hämeenlinnassa 9,42 hiilidioksidiekvivalenttitonnia asukasta kohti.

Kulma-hankkeen laskentatapaa ei ole käytetty aiemmin kuntien kulutuksen päästöjä selvitettäessä. Laskelmat on tehty alueperusteisella mallilla, jolloin mukaan on otettu vain kunnan alueella tuotetut päästöt. Tällöin asukasta kohden saadaan paljon pienempiä lukuja. Esimerkiksi vantaalaisten hiilijalanjälki uudella Kulma-mallilla laskettuna oli 8,07 hiilidioksidiekvivalenttitonnia asukasta kohden vuonna 2020. Alueperusteisella mallilla vastaava luku oli 3,7.

Iissä suurimmat liikkumisen päästöt

Hämeenlinnan ykkössija kulutuksen kasvihuonekaasupäästöissä selittyy energiantuotannon lisäksi pitkillä etäisyyksillä, koska asutus on levittäytynyt laajalle. Pitkät etäisyydet näkyvät muidenkin pienten tai keskisuurien kaupunkien liikkumisen hiilijalanjäljessä.

Suurimmat liikkumisen päästöt olivat Iissä. Kun Helsingissä asukaskohtaiset liikkumisen päästöt olivat 1,58 hiilidioksidiekvivalenttitoinnia asukasta kohti, niin Iissä vastaava luku oli 2,51.

Liikkumisen päästöissä Järvenpää kuului samaan sarjaan kuin Helsinki, Espoo, Tampere, Turku tai Vantaa. Niissä eheä yhdyskuntarakenne ja toimiva joukkoliikenne helpottaa ympäristöystävällistä liikkumista.

Tavarat ja palvelut rasittavat Espoossa ja Helsingissä

Jos liikenteen päästöjen kuriin saaminen tuottaa vaivaa Iissä, niin palveluja ja tavaroiden kulutus rasitti siellä ympäristöä vähemmän kuin isoissa kaupungeissa. Tavaroiden ja palveluiden asukaskohtaiset päästöt olivat pienimmät Iissä ja Joensuussa. Suurimmat puolestaan Helsingissä ja Espoossa.

Ruokailun ilmastopäästöjä vertailtaessa ei kuntien välillä ole suuria eroja, joskin pienimmät päästöt olivat suurissa kaupungeissa. Syynä lienee kasvisruoka, joka näyttää maistuvan etenkin Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla.

Tutkimus tuo kuntalaisten kuntalaisten kulutuksen päästöt näkyviksi ja toimii työkaluna päästöjen vähentämiseksi. Vertailevan tutkimuksen toteutti Sitowise Oy yhdessä kuntien kanssa. Tutkimus on tarkoitus toistaa tänä vuonna.