Vihreä Lanka -näyttely: Langan loppuminen ei ole työn loppu

Tampereen Työväenmuseo Werstaan näyttely esittelee Vihreän Langan ja puolueenkin historiaa. Langan toiminta pyöri pienellä budjetilla, mutta suurella sinnikkyydellä. Näyttely muistuttaa Vihreän Langan merkityksestä valtakunnanpolitiikan ja julkisen keskustelun muovaajana.

25.2.2022 | Kulttuuri

Vihreä Lanka koki olemassaolonsa aikana lukuisia ulkoisia muutoksia niin taiton asettelussa kuin fontissakin. Kukin kansi kuvastaa hyvin aikansa kehitystä ja yleistä tietoteknisen tekemisen tasoa. Kuva: Aisha Benahmed

Langan syntytarina on lähes jokaiselle tuttu. Kun ensimmäiset vihreät kansanedustajat nousivat eduskuntaan vuonna 1983, tarvittiin eduskuntaryhmän sisäinen tiedotuskanava. Tuolloin eduskuntaryhmän sihteerinä toiminut nykyinen ulkoministeri Pekka Haavisto kynäilikin monisteen sijasta vahingossa lehden.

Sisäiseksi keskustelu- ja debattikanavaksi tarkoitettu Lanka muuttui kuitenkin muutamassa vuodessa kokoaan ja tarkoitustaan isommaksi. Kun vihreä liike rekisteröitiin puolueeksi 1988 ja lehden levikki lähti nousemaan, Langan pyörittämiseen perustettiin oma osakeyhtiönsä ja se pääsi puolueille viestintään tarkoitetun parlamentaarisen lehdistötuen piiriin.

Vuodesta 2008 lähtien parlamentaarinen lehdistötuki on sisällytetty puoluetukeen.

Ensimmäinen ja viimeinen. Vihreän Langan historia on kirjava ja rikas, mutta kuten kaikella, myös sillä on alkunsa ja loppunsa. Kuva: Aisha Benahmed

Vihreän Langan sisältö keskittyi kunnianhimoisesti ympäristötietouteen ja sen lisäämiseen, ihmisoikeusliikkeisiin ja globalisaatioon. Lehteen sisältyi myös ruohonjuuritason keskustelua ja mielipiteitä, joille muut lehdet eivät antaneet juurikaan tilaa.

Ihmisoikeusliikkeen kasvu ja monipuolistuminen ovatkin keskiössä myös Vihreä Lanka -näyttelyssä. Hanna Hämäläisen ja Sari Forsmanin kuvista paljastuu uuden aikakauden maailma, jossa vaaditaan oikeutta ja inhimillistä kohtelua niin eläimille kuin ihmisille kovaäänisesti Helsingin pääkaduilla ja omalla naamalla. Vaikuttaminen ei rajoitu enää pelkästään mielipidekirjoituksiin tai kirjeiden lähettämiseen poliitikoille, vaan suoraan aktivismiin ja mielenosoittamiseen.

”Mielestäni onnistuimme tunnistamaan, mitä vihreiden kannalta merkityksellistä ajassa liikkui”.

Valtavirrasta eroavat näkökulmat ja epämediaseksikkäiksi koettujen aiheiden nostaminen julkiseen keskusteluun antoi Langalle erityisen paikan puoluelehtien ja suomalaisen journalismin keskuudessa: oli kyseessä sitten vammaisten oikeudet, asunnottomuus, Euroopan Unioni tai kulutustavaroiden eettisyys ja alkuperä, Lanka tarttui toimeen ja selvitti.

Teemat ovat edelleen ajankohtaisia.

Vaikka taloudelliset vaikeudet supistivat 90-luvun puolivälissä Langan toimituksen kolmeen ihmiseen, sinnitteli lehti lähes 2020-luvulle asti. Puoluehallitus teki päätöksen lehden lopettamisesta loppuvuodesta 2019. Joulukuun puolivälissä ilmestynyt vuoden viimeinen numero jäi samalla 36-vuotiaan lehden viimeiseksi. Taloudelliset vaikeudet ja ympärillä pyörinyt lama eivät kuitenkaan estäneet Lankaa olemasta uranuurtaja alallaan – Vihreä Lanka nimittäin siirtyi ensimmäisenä lehtenä koko Suomessa digitaittoon.

“Se oli jatkuvaa pinnistelyä olemattomalla budjetilla ja sinnikkyyttä jatkaa päivästä toiseen, kun samaan aikaan irtisanomiset painoivat kaikkien mieliä. Ja kuitenkin ajan oloon kykenimme yhdessä saamaan lehden vakaalle pohjalle. Mielestäni onnistuimme tunnistamaan, mitä vihreiden kannalta merkityksellistä ajassa liikkui”, muistelee Päivi Sihvola.

Sihvola toimi Vihreän Langan päätoimittajana vuosina 1994–1999.

“Teimme journalismia, joka valotti näitä merkityksellisiä asioita myös erilaisista ristiriitaisista intresseistä käsin”.

Muutoksen tuulet siivittivät Sihvolan alkutaivalta Langassa. Varsinaista toimituspolitiikkaa ei ollut, joten sellainen piti luoda. Vähäiset resurssit tarkoittivat käytännössä lehden suunnittelua pitkällä aikajänteellä sekä jokaisen jutun ja teeman tarkkaa hienosäätämistä. Mukaan tuli uusia painotuksia, kuten kuluttajan arkipäiväiset ratkaisut ja talouselämä.

Perusjournalismin tasosta ei kuitenkaan haluttu joustaa, joten siitä ei joustettu, vaikka budjetti olikin lähes olematon.

Myös ulkoiset muutokset vaikuttivat Lankaan. Vihreät pääsivät ensimmäistä kertaa hallitukseen Pekka Haaviston noustua ympäristöministeriksi Lipposen I hallitukseen. Samaan aikaan Langan levikki ja suosio oli nousussa. Yhteiskunnallinen keskustelu kulutuksen eettisyyden ympärillä yleistyi. Edelläkävijyys ympäristöteemoissa pysyi, vaikka teemat ja näkökulmat laajenivat.

Aihealueet ovat kuitenkin tuttuja: autoton keskusta, hävittäjähankinnat, nollatuntisopimukset ja kotimaisen luomuviljelyn tila ovat kaikki teemoja, joihin törmää yhä tänä päivänä sanomalehtien ja sosiaalisen median sivuilla. Maailma voi muuttua yllättävänkin nopeasti, mutta tavallisen ihmisen huolet ovat ainakin toistaiseksi hyvin samanlaisia vuosikymmeneen katsomatta.

”On hienoa päästä näkemään Vihreiden historiaa tarkemmin, koska se ei ole itselleni niin tuttu. Toimijoiden yhteisöllisyys ja palo tekemiseen paistaa näyttelystä läpi, ja se tekee minut iloiseksi”, toteaa itsekin yhdistysaktiivina toimiva Sanni Tyynismaa, joka tuli näyttelyyn yhdessä ystävänsä kanssa. Kuva: Aisha Benahmed

Vaikka Vihreän Langan tarina onkin saanut viimeisen pisteensä, ei sen vaikutuksia vihreään liikkeeseen ja siten valtakunnanpolitiikkaan voi kiistää. Siinä missä Werstaan näyttely korostaa kuva-arkistomateriaalin avulla arkipäivän aktivismia ja sen kautta yhteiskunnalliseen keskiöön nousseiden teemojen muutosta, vähemmälle huomiolle jäävät ne, joiden panosta ilman ei olisi ollut muutostakaan.

Kaikella on aina loppunsa, mutta loppukaan ei ole aina lopullinen. Näyttelyn kuvat ja muu materiaali perustuu lehden lopettamisen jälkeen Werstaalle lahjoitettuun paperiseen valokuva-arkistoon sekä Langan vanhoihin numeroihin. Nettiarkistosta löytyy kaikkien numeroiden kannet ensimmäisestä julkaisusta lähtien, ja entiset nettisivut sisältöineen ovat yhä pystyssä ja kaikille avoinna.

Ja jos arkistojen kaivelu ei sytytä ja kaipaa jotakin uutta, aina voi kääntyä Verden puoleen: kun lanka loppuu, otetaan uusi kerä käteen.

Vihreä Lanka -näyttely on auki työväenmuseo Werstaalla 6.3.2022 asti. Sisäänpääsy ilmainen.

Aisha Benahmed
Kirjoittaja on valokuvaaja, järjestöaktiivi ja Tampereen Seudun vihreiden nuorten varapuheenjohtaja.

25.2.2022 8:33

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

1 Kommentti

  1. Lanka tuli minulle vuosikymmenet. Ensin tilattuna, sittemmin jäsenetuna, kun liityin puolueeseen. Ja kun Lanka sitten lopetettiin, loppui minunkin jäsenyyteni Vihreissä. Ja aluevaaleissa ääni meni ekaa kertaa vuosikymmeniin toiselle puolueelle…

Lähetä kommentti