Journalismia tarvitaan vihreissäkin – kolme syytä jatkaa Verde-lehteä  

Verdeä kehittämällä laajennetaan vihreää poliittista keskustelua. Tarvitsemme ammattimaisesti työstettyä Verde-journalismia vihreän politiikan välittämiseen enemmän kuin koskaan aiemmin, kirjoittavat Mari Holopainen ja Hannele Tallqvist.

6.6.2023 | Puheenvuoro

Verden kuvituskuva.

Verde-lehti on viime vuosina toiminut journalistisena verkkoalustana uutisten lisäksi uusille vihreille poliittisille aloitteille ja mielipidekirjoituksille. Se on herätellyt keskustelua ja on julkaissut myös podcastia yhteistyössä Euroopan parlamentin vihreän ryhmän kanssa.

Millaista viestintälinjaa vihreät jatkossa toteuttavat? Miten ihmiset pääsevät faktapohjaisen tiedon lähteille? Nähdäksemme oma viestinnän digialusta on tarpeellinen poliittisessa viestinnässä ja vaikuttamisessa. Verde-lehti tarjoaa siihen mahdollisuuden koko maan kattavasti: Verdeen on ollut mahdollista vapaaehtoisten kirjoittaa ammattitoimittajien huolehtiessa juttujen journalistisesta laadusta. Tunnistamme useita syitä turvata Verden tulevaisuus ja nostamme niistä kolme esiin.

Verkkomedia laajentaa puolueen viestintää

Omalla julkaisulla on myös puolueen sisäisen yhteisöllisyyden ylläpitämisessä suuri rooli. Julkaisun kautta jaetaan ideoita, joita voidaan skaalata ympäri maata. Sen kautta voidaan tiedottaa tapahtumista ja keskustella eri mielipiteistä vähemmän kiivaalla tahdilla. Rauhanomaista analyyttisyyttä tarvitaan. Vihreissä on työstetty laadukkaita poliittisia ohjelmia. Niiden sisältö vaikuttaa enemmän puolueen sisäisenä ajatustyönä, mutta sisältöä ei ole saatu suuremman yleisön tietoisuuteen. Verde tarjoaisi siihen yhden kanavan lisää. 

Vihreissä on pohdittu paljon sitä, miten eri kuntien aloitteet voitaisiin helposti jakaa muiden kuntapäättäjien tietoon. Voisiko Verde toimia vielä enemmän alustana nimenomaan aloitteille ja ideoiden jakamiseen? Tällöin on entistäkin tärkeämpää erottaa Verden toimitukselliset jutut mielipidekirjoituksista ja ilmoituksista. 

Yksi vaihtoehto on laajentaa vihreiden viestintää. Tällä hetkellä vihreiden verkkosivusto ja sosiaalisen median kanavat tarjoavat kuitenkin alustan pääasiassa kansanedustajien blogeille ja viesteille. Matkalla pääministeripuolueeksi tarvitaan yhä laajempi joukko vihreitä mukaan.

Journalismi laajentaa keskustelua

Journalistista julkaisua siteerataan. Se pääsee mukaan maan ammattimedioiden sisäiseen juttujen sisältöjen lainaamiseen ja kommentointiin. Sitä kautta politiikan keskustelunavaukset ja aloitteet leviävät laajempaan tietoisuuteen. Lähes jokaisella puolueella on oma digitaalinen julkaisualusta, verkkojulkaisunsa. Ne on perustettu perinteisen printti- eli paperilehden rinnalle ja ne ovat pitäneet pintansa media-alan murroksessa. Ne ovat tärkeitä puolueen sanoman välittämisessä.

Vihreisiin on liittynyt lyhyen ajan sisällä yli 1000 uutta jäsentä. Jokaiselle on löydettävä oma polku vaikuttaa. Verdeen tarvitaan jatkossa lisää kirjoittajia ja laajennettu toimitus. Siinä voisi olla mukana puolueaktiiveja, jotka haluavat kirjoittaa säännöllisesti. On ehdotettu, että ainakin jokaisella isommalla yhdistyksellä voisi olla säännöllinen kolumnivuoro. 

Tutkittu tieto puoltaa journalismin asemaa

Erityisesti vihreiden kaltaisen tiedepuolueen on tehtävä töitä tutkittuun tietoon pohjautuen. Sosiaalisen median algoritmit vaikuttavat julkaisujen saavutettavuuteen. Elämme jatkuvan teknologisen murroksen keskellä. Kenen ääni kuuluu nykyisessä huomiotaloudessa, voittaako äänekkäin vaaleissa? Kirjassaan Öyhökratia (2022) Johannes Koponen, Minea Koskinen ja Jussi Pullinen pohtivat tätä ja osoittavat, kuinka aktiivinen somen käyttäjä voi nykyisessä mediaympäristössä heiluttaa julkista keskustelua.

Sosiaalisella medialla tulee olemaan kasvava rooli politiikassa. Se tarkoittaa, että somekanavat on otettava haltuun. Samalla on vaadittava lainsäädäntöä, joka vie digitaloutta demokraattiseen suuntaan. EU on ottanut tästä koppia. 

Journalismia tarvitaan kuitenkin edelleen. Somealustat suosivat nykyisin teknologiselta pohjaltaan vastakkainasettelua, joka on yksi populismin tunnusmerkki. Tutkija Yannick Lahti ja Matti Mörttinen luonnehtivat Populismin anatomia -teoksessaan (2023) populismia suuntana, joka perustuu vastakkainasetteluun, me-he-arvolataukseen ja sillä luotaviin uhkakuviin. Edellämainittu tapa viestiä johtaa joko tai -ajatteluun, yhteiskunnallisen ajattelun kapeutumiseen ja lisää polarisaatiota, vastakohtana vuoropuhelulle. 

Vastakkainasettelu ja epäluottamus demokratiaa kohtaan lisäävät yhteiskunnan hajautumista. Muun muassa Sitra on nostanut megatrendeissään esiin, kuinka disinformaatio vaikuttaa moniin ja ihmisten omat yhteiskunnalliset todellisuudet alkavat eriytyä. Tämä kehitys puolestaan asettaa alttiiksi ulkomaiselle haitalliselle vaikuttamiselle. 

Tarvitsemme ammattimaisesti työstettyä Verde-journalismia tiedonkeruineen, varmistuksineen ja taustoituksineen demokratian vahvistamiseen ja vihreiden poliittisen viestien välittämiseen enemmän kuin koskaan aiemmin. 

Verden avustus on poistettu puolueen talousvaikeuksien myötä. On ehdotettu yhtenä ratkaisuna, että Verdeä voitaisiin rahoittaa osana jäsenmaksua ja Verden viikkokirje olisi jäsenetu.


Verdelehdestä järjestetään piakkoin jäsenkysely, jossa kysytään kehitysideoita ja kiinnostusta olla mukana. Seinäjoen puoluekokouksessa järjestetään Verden tulevaisuudesta tilaisuus sunnuntaina 11.6 klo 12.30 alkaen. Tervetuloa mukaan suunnittelemaan Verden tulevaisuutta!  

Mari Holopainen ja Hannele Tallqvist
Holopainen on kauppatieteiden väitöskirjatutkija, kaupunginvaltuutettu ja vihreiden varapuheenjohtajaehdokas. Tallqvist on filosofian maisteri, opettaja ja mediakouluttaja.

6.6.2023 17:04

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti