Ukraina-päiväkirjat: Huoli sukulaisista piiritetyssä kylässä – pakolaisperhe Mykolaivista palasi kotiinsa

He vain soittivat ja kertoivat minulle, että olivat saapuneet takaisin kotiin ja että he olivat kunnossa. Olin hyvin huolissani, kun he päättivät palata. Mykolaivin alueella raskaat taistelut etenevät ja venäläiset ovat käyttäneet siellä jopa rypälepommeja, kirjoittaa Oksana Chopak. Hän kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta.

9.4.2022 | Yhteiskunta

Kuva: Benjamin Bigun

7.4.2022

Hain auton takaisin korjaamolta. Tuttava hinasi sen sinne sunnuntaina, ja keskiviikkona se oli korjattu. Nyt moottori hyrisee taas moitteettomasti ja pääsen liikkumaan vapaammin.

Aamulla herätin lapset, ja menimme yhdessä junalla hakemaan autoa. Juna kulki läpi kylien, joissa näimme aseistettuja sotilaita silloilla ja rautateillä. Poimimme auton ja matkalla takaisin ajoimme mieheni vanhempien talolle.

Autoin heitä verkkomaksuissa ja joissakin verkko-ostoksissa. Sain heiltä tuoretta koivunmahlaa, perunoita, kaalia. Mieheni isä olisi halunnut liittyä armeijaan, mutta hän on yli 60-vuotias eikä häntä hyväksytty. Hän yrittää auttaa muutoin ja hankkii armeijalle perunoita ja muuta ruokaa.

Mieheni sisko on kotona poikansa kanssa. He lähtivät muutamaksi päiväksi Slovakiaan, jossa mieheni veli työskentelee rakennuksilla, mutta äiti ja poika palasivat kuitenkin takaisin. Oleskelu Slovakiassa ei ollut helppoa. Paluun jälkeen pojan etäkoulu on sujunut hyvin, sillä he saivat uuden erinomaisen englannin opettajan. Opettaja tulee Butšasta.

Kylässämme ala-asteen lapset saavat taas osallistua opetukseen koulussa, mutta vanhempien on henkilökohtaisesti tuotava ja noudettava lapsi, ja ilmahälytyksen aikana vanhempien täytyy pystyä nopeasti hakemaan lapsi takaisin kotiin.

Kaiken varalta käskin lasten piiloutua taloon kunnes helikopteri lensi ohi. Koskaan ei tiedä, kuka lentää ja miksi, joten on parempi olla varovainen.

Kevät on saapunut ja nautimme paljon ulkoilusta. Kävelemme raikkaassa ilmassa lasten, veljenpoikieni ja naapuruston lasten kanssa. Myös kevätkylvöt auttavat pitämään ajatukset pois sodasta hetkeksi, vaikka täysin se ei tietenkään onnistu. Uutisissa näen kuvia sotilaiden hautajaisista.

Kotimatkan varrella, läheisessä kylässä, ohitimme tarkastuspisteen. Edessämme sotilaat tarkistivat kuljettajien asiakirjat ja kuorma-autojen sisällön. Minulta kysyttiin vain, onko kaikki kunnossa.

Viikon aikana näin letkan Ukrainan asevoimien sotilasautoja, jotka kulkivat kylän läpi. Myös helikopteri lensi ylitsemme. Olimme jalkakäytävällä tien varrella, avoimessa tilassa. Kaiken varalta käskin lasten piiloutua taloon kunnes helikopteri lensi ohi. Koskaan ei tiedä, kuka lentää ja miksi, joten on parempi olla varovainen.

Kylässä on paljon pakolaisia itäisestä Ukrainassa ja he ovat herättäneet kylän eloon. Pelaamme päivittäin lentopalloa pakolaisten kanssa kylän urheilukentällä.

Perhe Mykolaivista, joka on asunut kanssani maaliskuun alusta lähtien, palasi takaisin kotiinsa tiistaina. He vain soittivat ja kertoivat minulle, että olivat saapuneet takaisin kotiin ja että he olivat kunnossa. Olin hyvin huolissani, kun he päättivät palata. Mykolaivin alueella (Mykolaiv sijaitsee Odessan ja Hersonin välissä etelässä) raskaat taistelut etenevät ja venäläiset ovat käyttäneet siellä jopa rypälepommeja. Perheenjäsenen työpaikka on kuitenkin jatkanut jälleen toimintaansa ja perhe toivoo, että sota loppuu pian.

Mieheni äiti osallistuu kylänsä kirkon kokouksiin. Hän kertoi, että heidän kyläänsä saapui pakolaisia Hersonista. Piiritetystä kaupungista onnistui pakenemaan kylään vain 40 autoa.

Mieheni isä soittaa joka päivä veljelleen, joka asuu piiritetyssä kylässä Tšernihivin alueella. Olemme huolesta suunniltamme. Heillä ei ole mitään syötävää, perheessä on viisi lasta, eivätkä he voi lähteä. Talo on romahtanut jatkuvista ammuskelusta ja räjähteistä. Naapuriperhe yritti paeta autolla, mutta venäläiset ampuivat perheen.

Venäläiset ovat jo lähteneet Kiovan ja Žytomyrin alueilta ja toivon, että Tšernihivin alue vapautetaan pian.

Transkarpatiassa olemme yhä turvassa. Ilmahälytyksiä kuuluu lähes joka ilta, mutta räjähdyksiä ei ole vielä ollut. Jatkan opettamista Upworkissa ja tänään ohjaan 50 opiskelijaa. Jatkamme myös start-up -sivustomme kehittämistä. Yrityksemme verkkokauppaan liittyvät toimitukset ovat tosin hankaloituneet sodan vuoksi.

Polttoaineiden hinnat ovat nousseet jonkin verran, samoin ruoan, mutta keväällä hedelmien ja vihannesten hinnat aina nousevat, ennen kuin saadaan uutta satoa.

Kääntänyt englannista suomeksi Outi Toivanen-Visti. Kaksi ukrainalaista on kirjoittanut päiväkirjaa sodan alusta lähtien ja ne ovat täältä kaikki luettavissa. Oksana Chopak ja Benjamin Bigun ovat tuottaneet aiemmin Suomeen yritysvastuullisuuteen liittyviä raportteja mm. ukrainalaisten siirtotyöläisyydestä Yritysvastuu.fi -palveluun.

Oksana Chopak

9.4.2022 7:54

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti