Jami Haavisto: Lisää uskoa omaan tekemiseen, vähemmän painoa pahantahtoiselle kritiikille

Verde on aloittanut sarjan, jossa kysytään politiikkaa eri rooleista katsovilta ihmisiltä näkemyksiä vihreiden tulevaisuudesta. Vihreiden nuorten toisen puheenjohtajan Jami Haaviston mielestä vihreiden pitäisi keskittyä omiin vahvuuksiin ja lakata huopaamasta siitä, ollaanko nyt oikealla vai vasemmalla.

12.4.2022 | Vihreiden tulevaisuus

Kuvat: Salla Merikukka

Eduskuntavaaleihin on aika tasan vuosi aikaa. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton toinen puheenjohtaja Jami Haavisto, 23, pohtii eri polkuja, joille vihreiden pitäisi nyt suunnata. Hänen mielestään nyt on ilmassa paljon vaihtoehtoja, joita tarjoavat henkilöt, joiden näkemykset ovat lopulta kaukana vihreistä arvoista.

”Vihreistä heitellään paljon pahantahtoista kritiikkiä, jonka perusteella ei pidä ajautua paniikkiin. Erityisen raivostuttavaa on huopaaminen sen kanssa, olemmeko liian oikealla vai vasemmalla. Meidän pitää väittelyn sijaan pitää keskittyä omiin vahvuuksiin.”

Haavisto arvioi myös tasapainoa hallituksessa olevan ”valtionhoitajapuolueen” ja kansalaistoimintaan pohjautuvan vihreän liikkeen välillä.

”Emme saa liikaa jumiutua kädenlämpöiseksi valtionhoitajaksi, mutta emme myöskään voi muuttua räksyttäväksi aktivistijengiksi.”

Ilmasto, luonto ja talous

Vihreät on mukana viiden puolueen hallituksessa, jossa jokainen puolue tietysti yrittää parhaansa mukaan saada omat tavoitteensa läpi. Samalla pitäisi kuitenkin pitää yllä myös koko koalition toimivuutta.

”Koko hallituksen yhteisiä voittoja on vaikea omia itselleen. Meidän pitäisi uskaltaa ottaa röyhkeämmin kunniaa niistä asioista, joita ei olisi tapahtunut ilman vihreitä.”

Vihreiden puoluekokous on toukokuun loppupuolella ja siellä hyväksytään puolueen uusi poliittinen ohjelma. Haavisto on tyytyväinen ohjelmaluonnokseen, joka on ollut kommentointikierroksella.

Suomessa syödään luontopääomaa edelleen hurjaa vauhtia, ja siihen pitäisi saada muutos.

”Ihan ensimmäisenä mainitaan luonto ja se on fiksu veto. Viiden vuoden aikana ilmastokeskustelusta on tullut älyllisesti rehellisempää ja asioista puhutaan oikeilla nimillä. Luontokadosta ei kuitenkaan keskustella yhtä suoraan. Suomessa syödään luontopääomaa edelleen hurjaa vauhtia, ja siihen pitäisi saada muutos”, sanoo Haavisto.

Ohjelmassa on myös vahvasti esillä talous.

”Vihreä talouspolitiikka näkyy ohjelmaluonnoksessa hyvin. Sieltä löytyy vastaus siihen, miten estetään eriarvoistumista ja ratkaistaan kestävyyskriisi niin, että kaikki pysyvät mukana.”

Ilmastoliike on ollut tarpeen

Nuoret äänestävät keskimäärin paljon laiskemmin kuin vanhemmat ikäluokat. Vihreillä on kuitenkin ollut runsaasti nuoria ehdokkaita eri vaaleissa ja esimerkiksi puolueen puheenjohtajan sijainen, kansanedustaja Iiris Suomela, 27, on eduskunnan nuorin.

”Nuoria kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat yhä enemmän, mutta se ei realisoidu poliittisena aktiivisuutena ja äänestämällä. On paljon muitakin vaikuttamistapoja kuin parlamentaarinen toiminta.”

Haavisto nostaa esimerkiksi ilmastokysymykset. Hänen mielestään ilman ilmastoliikettä ei olisi saatu aikaan ilmastovaaleja 2019 eikä Suomessa olisi lyöty lukkoon tavoitetta hiilineutraalisuudesta vuonna 2035.

Viime vuodet ovat merkinneet kriisiä kriisien perään. Ekokriisi on yhä tuntuvampi ja sen päälle ovat tulleet sekä maailmanlaajuinen pandemia että nyt tänä keväänä sota Euroopassa. Nuorten elämässä nämä vuodet ovat olleet erityisen ahdistavia, sillä heillä on edessään vuosikymmenten epävarma tulevaisuus. 

Niinistö on sopivan röyhkeä

Haastatteluaamun uutisissa on kerrottu tutun tuntuisia puoluekannatustietoja. Kokoomus jatkaa nousuaan ja vihreillä puolestaan on jälleen pientä alamäkeä. Ylen tuorein kannatusmittaus kertoo vihreitä kannattavan 8,9 prosenttia.

Pari tuntia uutisten jälkeen Haavisto pohtii kannatuslukuja aamupuuron ääressä.

”Ainahan on se toive, että gallupluisu on pysähtynyt… Tulkitsen tätä niin, että turvallisuustilanne ajaa äänestäjiä turvalliseen ja vanhastaan tuttuun vaihtoehtoon.”

Hän mainitsee demareiden valovoimaisen puheenjohtajan, joka on puolueelle ilman muuta valttikortti. Vihreissä on ollut kierrätystä kärkikasvoissa eli vanhempainvapaa on vienyt puheenjohtaja Maria Ohisalon muutamaksi kuukaudeksi sivuun ja ministeriposteja on rukattu.

”Mutta kun Maria palaa, niin ihmiset yhdistävät taas tunnetut kasvot suoraan vihreisiin. Politiikkahan on paitsi asioita myös ennen kaikkea ihmisten välisiä suhteita, kontakteja poliitikkojen ja kansalaisten välillä.”

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton toinen puheenjohtaja Jami Haavisto.

Toinen henkilö, jonka Haavisto mainitsee haastattelun aikana on europarlamentaarikko Ville Niinistö. Niinistö on ollut kevään aikana paljon julkisuudessa sekä Nato-kysymyksen että Fennovoiman tiimoilta. Niinistö on muistuttanut, että vihreät lähti aikoinaan hallituksesta vastustaessaan nimenomaan uutta venäläistä ydinvoimahanketta.

”On ollut välillä huvittavaa seurata Villen twiittailua Fennovoimasta, mutta tuollaistahan me juuri nyt kaksien kehnosti menneiden vaalien jälkeen tarvitaan. Villeltä löytyy sellaista tervettä röyhkeyttä sanoa, että tässä asiassa olin oikeassa. ”

Tähän Haavisto sanoo itsekin pyrkivänsä eli pitää uskoa omaan tekemiseen, pelata omilla vahvuuksilla ja kuunnella kritiikkiä, nimenomaan asiallista sellaista.

”Uskon, että muun muassa näillä keinoin saadaan myös vihreät nousuun.”

Mitään hopealuotia ei Haaviston mielestä ole olemassa.

Seinäjoelta kotoisin oleva Haavisto opiskelee molekyylibiologiaa ja ympäristötaloustiedettä Helsingissä. Kandidaatiksi hän valmistuu vielä kevään aikana, vaikka Vihreiden nuorten  puheenjohtajuus onkin kokopäivätyötä. Tähtäimessä on myös ylempi korkeakoulututkinto.

Lue myös

Leena Brandt / Verde

12.4.2022 10:14

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti