Suomen Nato-jäsenyys on myös venäläisten etu

Putinin entinen talousneuvonantaja arvioi, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on myös Venäjän kansan intressi. Suomen ja Ruotsin jäsenyys vakauttaa Baltian ja Itämeren aluetta ja nostaa sotilaallisten toimien kynnystä. Tällä voi myös lähettää Venäjälle viestin, että hylkäämme etupiiriajattelun ja päätämme ystävällismielisenä naapurina puolustuksestamme itse, kirjoittaa Heidi Hautala.

19.5.2022 | Kolumni

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) allekirjoittamassa Suomen Nato-hakemusta. Kuva: Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia

Suomen ja Ruotsin tuleva Nato-jäsenyys on herättänyt kansainvälisen median mielenkiinnon. Olen viime viikkojen aikana antanut lukuisia haastatteluja ja koettanut parhaani mukaan avata turvallisuusajattelun muutosta Suomessa. France 24 -kanavan keskustelussa Putinin entinen talousneuvonantaja, nykyinen toisinajattelija, Andrei Illarionov esitti mielenkiintoisen ajatuksen siitä, kuinka Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on itse asiassa venäläisten intressissä.  

Putin-kriitikon näkemyksen mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaa koko Baltian ja Itämeren alueen turvallisuutta, lisää vakautta ja torjuu Venäjän aggressioita nostamalla sotilaallisten toimien kynnystä merkittävästi. Kun hän toisti keskustelussamme useamman kerran, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on ”win-win” -tilanne, jäin hieman hämmentyneenä pohtimaan, voisiko näin tosiaan olla. Turvallinen ja vakaa Itämeren alue olisi siis myös Venäjän ja sen kansan etu, vaikka Venäjän nykyjohdon lausunnoista voi välillä toista päätellä. 

Suomen turvallisuuspolitiikan tulevaisuus on tähän saakka heilunut kahden vaihtoehdon välillä. Maamme on nojannut vahvaan itsenäiseen puolustukseen ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, mutta toisaalta pitänyt tiukasti kiinni Nato-optiosta ja oikeudesta päättää puolustusratkaisuistaan. Nyt kuva on kirkastunut. Tämä itsessään saattaa lisätä vakautta. 

Nyt kannattaa korostaa, kuinka Suomi on edelleen ystävällismielinen rajanaapuri, joka toivoo paluuta mahdollisimman normaaliin kanssakäymiseen venäläisten kanssa.

Hakemalla Naton jäsenyyttä Suomi tekee selväksi, että se hylkää Venäjän ajaman etupiiriajattelun ja päättää itse puolustuksestaan. Tämä ei ole viesti pelkästään Venäjän johdolle vaan myös Venäjän kansalle siitä, kuinka tärkeitä valtioiden suvereniteetin kunnioitus ja sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys ovat rauhalle ja vakaudelle. 

Kuten presidentti Niinistö on korostanut, turvallisuus ei ole nollasummapeliä. Suomi ei uhkaa Venäjää missään tilanteessa. Ei nyt, eikä Naton jäsenenä. Venäjän johto ajoi omilla toimillaan Suomen ja Ruotsin Nato-polulle. Tämän viestin toivoisi tavoittavan laajasti venäläiset. Ymmärrys Nato-päätösten todellisista syistä ja seurauksista veisi pohjaa Putinin järjestelmällisesti rakentamalta vastakkainasettelulta, jossa Venäjä halutaan sisäpoliittisista syistä nähdä vihollisten ympäröimänä.  

Pitäisi löytää kaikki mahdolliset keinot murtaa Venäjän sensuurimuuri, joka kannattelee Putinin harhaista tarinaa Naton uhasta ja Ukrainan sodasta. Välähdyksiä totuudesta kaiken sotapropagandan keskellä on jo nähty esimerkiksi sotilasasiantuntija Mihail Hodarjonokin kriittisissä kommenteissa Venäjän TV:ssä. Totuuden varsinainen läpimurto antaa vielä odottaa itseään. 

Nyt kannattaa korostaa, kuinka Suomi on edelleen ystävällismielinen rajanaapuri, joka toivoo paluuta mahdollisimman normaaliin kanssakäymiseen venäläisten kanssa. Suomen ja Venäjän rajalla on ratkottu yhteisiä kysymyksiä vuosisadat. Nato-jäsenyys ei tule tätä tarvetta yhteistyöhön poistamaan. 

Nähtäväksi vielä jää, lisääkö vai vähentääkö sotilaallinen liittoutuminen jännitteitä lähialueillamme. Suomi on nyt valintansa tehnyt. Seuraavaksi täytyy katsoa tulevaisuuteen, ja pohtia yhdessä, miten Suomi voi Naton jäsenenä ajaa laajaa käsitystä turvallisuudesta, ja parhaiten työskennellä rauhan, vakauden sekä ihmisoikeuksien puolesta. 

Heidi Hautala
Kirjoittaja on vihreä europarlamentaarikko. Hän kirjoittaa Verdeen joka neljäs viikko.

19.5.2022 9:58

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti