Vegepaniikki ruokamaakunnan keskuskaupungissa

Seinäjoen nuorisovaltuusto on ollut jo vuosia erittäin aktiivinen, ja he ovat tehneet hyviä aloitteita. Niiden perusteet ja faktat ovat mietittyjä ja kustannuslaskelmiakin on mukana. Valitettavan harvoin nämä aloitteet ovat silti edistyneet. Vuonna 2020 nuorisovaltuusto teki nuorten omien kokemusten pohjalta aloitteen vegaaniruuan tarjoamisesta sitä haluaville Seinäjoen kouluissa.

Aloitteelle kävi kuten niin monelle muullekin, ja se jäi käsittelemättä. Lopulta se oli yksi aloite muiden joukossa, kun kaupunginhallitus keväällä 2021 käsitteli edellisvuoden käsittelemättömät aloitteet. Positiivinen vastaus aloitteeseen ei herättänyt huomiota kaupunginhallituksessa, eikä vegaaniruuan läpimenoa ei epäilty.

Etelä-Pohjanmaa on ruokamaakunta

Etelä-Pohjanmaa on ruokamaakunta ja siitä ollaan täällä ylpeitä. Täällä, jos jossain, korostuu isosti se, kuinka jokaisen pitää saada syödä sitä, mitä itse haluaa. Valitettavasti nämä periaatteet tuntuvat unohtuvan, kun keskustelu siirtyy lihattomaan ruokavalioon. “Jokaisen pitää saada syödä mitä haluaa”- fraasi ei näytäkään koskevan kasvis- tai vegaaniruokaa haluavia.

Atria ja Valio on alueen isoimmat toimijat, ja lihan- sekä maidontuotanto on alueella voimakasta. Näiden varjossa jää usein huomaamatta, kuinka tärkeä maakunta Etelä-Pohjanmaa on myös kasvisruuan tuottajana. Etelä-Pohjanmaalta on lähtöisin myös innovaatioita, kuten nyhtökaura, ja myös Atria ja Valio kehittävät ja kasvattavat jatkuvasti kasvisruokavalikoimiaan. 

Yllättävä ja imagohaitallinen käänne

Vegaaniruoka-aloite tuli valtuuston päätettäväksi toukokuussa 2021 kaupunginhallituksen hyväksymänä. Sen siis piti olla läpihuutojuttu. Yksi aloite muiden käsittelemättömien joukossa. Yllättäen nyt valtuustossa esitettiin, että aloite pitää palauttaa käsittelyyn, eikä sitä pidä hyväksyä. Esityksen perusteet eivät olleet mitenkään kestäviä, sillä asiaa pidettiin liian kalliina, väitettiin kaikkein joutuvan syömään vegaaniruokaa sekä puhuttiin ideologian tuputtamisesta nuorille. Vielä yllättäen äänestyksessä palautusesitys voitti muutaman äänen erolla. Kuntavaalit olivat tulossa, ja osa poliitikoista ilmeisesti pelästyi äänestäjien reaktiota vegaaniruokaan. Useat hallituksessa asian hyväksyneet olivatkin nyt asiaa vastaan. 

Nuoret ja heidän oma aloitteensa oli jälleen jyrätty ja se oli suurin pettymys. Päätös tarkoitti, että ne reilut 40 vegaaniruokaa haluavaa oppilasta joutuisivat turvautumaan omiin eväisiin myös seuraavana lukuvuotena, vaikka eettisyys on uskonnollisuuden ohessa peruste tarjota erityisruokavaliota. Tätä päätöstä eräs valtuutettu iloitsi somessa voittona vihervasemmistomädätykseltä.

Seinäjoelle päätös tarkoitti myös isoa imagotappiota. Kaupunki nähtiin jälleen takapajulana, jossa ei hyväksytä maailman muuttumista.

Seinäjoelle päätös tarkoitti myös isoa imagotappiota. Kaupunki nähtiin jälleen takapajulana, jossa ei hyväksytä maailman muuttumista. Mediassa kaupunki oli esillä hyvin negatiivisessa valossa. 

Vegaaniliiton mukaan suurin osa Suomen kouluista ja päiväkodeista tarjoaa jo vegaanista ruokaa sitä haluaville. Näin ovat onneksi tehneet myös useat kunnat Etelä-Pohjanmaalla ilman sen kummempaa valtuustojen päätöstä ja isoja kohuja. Ruokamaakunnan keskuskaupungissa tästä kehkeytyi kuitenkin erikoinen vääntö, joka ei todellakaan ollut kunniaksi alueelle, joka kutsuu itseään ruokamaakunnaksi.

Mitä me ennen syötiin?

Valtuuston päätös ihmetyttää myös, kun miettii, että useimmat päättäjätkin ovat käyneet kouluja ennen 90-lukua tai 90-luvun alussa lamavuosina. Tuolloin päivittäiseen ruokailuun ei läheskään aina kuulunut lihaa tai edes eläinperäistä ravintoa. Oli kesäkeittoa, pinaattikeittoa, puuropäiviä ja muita kasvisruokia. Mitä kauemmin kouluajoista on, sitä vähemmän kouluruokailuun on kuulunut lihaa. Kouluruoka on ollut ennen ja myös tänään sitä ihan normaalia sekasyöjän ruokavaliota, ja aika hyvin useimmat ovat kouluruokailun kanssa pärjänneet.

Sen vastustaminen, että joku ei halua syödä eläinperäisiä tuotteita, ihmetyttää. Etenkin, kun keneltäkään ei olla viemässä mitään pois, ja sekasyöjät saavat syödä samaa sekasyöjän ruokaa kuin tähänkin asti.

Mitä se sitten maksaa?

Vegaaniruuan tarjoamista Seinäjoen kouluissa vastustettiin myös liian kalliina. Kustannuskysymys se ei kuitenkaan ole sen enempää kuin muutkaan erityisruokavaliot. Seinäjoella vegaaniruuan tarjoamisen noin 40 oppilaalle laskettiin maksavan 20000 euroa vuodessa.

Vertailun vuoksi, 40 sekasyöjän ruokailu maksaa vuodessa noin 15000€, kun päiväannoksen hinta on 2 euron luokkaa. Vegaaniruoka maksaa samalle määrälle oppilaita siis tosiassa vain 5000 euroa enemmän, ja tämä summa on promillen osia Seinäjoen kaupungin ruokahuollon vuosibudjetista. Erityisruokavalioissa kustannukset vielä tasaantuvat, kun valmistustavat opitaan.

Oikeuden voitto

Vegaaniruoka-aloite jäi siis odottamaan uudelleenkäsittelyä vuodeksi. Viimein keväällä 2022 aloite tuotiin hallitukseen. Nyt hallituksessa suurimman osan mieli oli muuttunut. Vain perussuomalaiset vastustivat aloitetta edelleen. Asia saatiin kuitenkin isolla enemmistöllä eteenpäin.

Toukokuussa 2022 Seinäjoen kaupunginvaltuusto teki viimein yksimielisen päätöksen asiasta. Soraääniä kuului edelleen, mutta kaikki puolueet olivat valmiita asian hyväksymään. Jokin oli muuttunut. Ehkä nuorten ääni oli viimein kuultu.

Ehkä ymmärrys siitä, että “jokainen syököön mitä haluaa” -fraasin pitää koskea Etelä-Pohjanmaallakin myös niitä, jotka eivät eläinperäisiä tuotteita halua syödä.