Onko kokoomus viheroikeiston ainoa vaihtoehto?

Keskustan kannatus on laskenut ensimmäistä kertaa alle kymmeneen prosenttiin (Yle, 8.12.2022). Mittaustuloksessa näkyivät tällä kertaa myös hallituksen kiistat luonnonsuojelulaista, luonnon ennallistamisesta ja saamelaiskäräjälaista, mutta kannatuksen suunta on ollut jo pitkään laskeva. Keskusta näyttää keskittyneen viime viikkoina taisteluihin, jotka eivät näytä enää puhuttelevan edes puolueen ydinkannattajia. Kannatusalhon syyt löytyvät laajemmin muualta. 

Keskustan alhaiseen kannatukseen on esitetty osasyynä mukanaoloa “vihervasemmistolaisessa” hallituksessa. Kannatuslasku ei kuitenkaan johdu viimeaikaisista tai pelkästään tämän hallituskauden aikaisista tapahtumista, vaikka äänestäjän muisti onkin lyhyt. Keskellä oleminen ei ole ollut viimeiseen kymmeneen vuoteen muodissa länsimaissa. Länsimaat ovat viime aikoina jyrkentyneet voimakkaasti oikeisto–vasemmisto-jakoon, mitä klikkauksista elävä media entisestään vahvistaa. 

Myös vihreät on mediassa esitetty kuuluvan vihervasemmistoon, joka on käsitteenä varsin epämääräinen. Myös osa politiikan toimittajista ovat toistuvasti sortuneet termin käyttöön, vaikka termiä voidaan myös pitää leimaavana ja puolueita vähättelevänä. Termin ollessa kuitenkin jatkuvasti esillä mediassa, se ruokkii ihmisten mielikuvia puolueista. 

Elinkeinoelämän valtuuskunnan vuonna 2021 toteuttamassa arvo- ja asennetutkimuksessa enemmistö suomalaisista (44 %) mielsi itsensä kuuluvan poliittisesti enemmän oikeistoon kuin vasemmistoon (34 %). Miehet sijoittivat itsensä naisia useammin oikealle.

Tänä päivänä vihreät miehet ovat harvinaisuus. Vihreiden gallup-kannatuksen ollessa 17,8 %:n huipussaan (Yle, 4.10.2017) tilanne oli vielä toinen. Ilmiötä on selitetty muun muassa globaalin talouden tuomilla ongelmilla, sillä juuri miesvaltaisia työpaikkoja on siirtynyt halpatuotannon perässä pois länsimaista.

Vihreät ovat luovuttaneet talouspoliittisen asemointinsa medialle

Vihreissäkin on käyty sisäistä keskusteluja puolueen sijoittumisesta perinteisellä oikeisto–vasemmisto-akselilla. Halu edistää ympäristönsuojelua ja tasa-arvoa ei kuitenkaan ole riippuvainen siitä, katsooko henkilö kuuluvansa enemmän oikeistoon vai vasemmistoon. Mielipiteiden monimuotoisuus on ennemmin vahvuus, mitä puolueessa tulisi korostaa ja vaalia.

Julkisuudessa vihreät ovat pyrkineet välttämään vanhakantaista ja jopa harhaanjohtavaa oikeisto–vasemmisto-jaottelua, kuten myös tiukkaa talouskeskustelua. Media kuitenkin tekee tämän puolueen puolesta. Vihreät painottaa politiikassa muun muassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin, varhaiskasvatuksen, sosiaalipolitiikan ja koulutuksen merkitystä. Nämä ovat tyypillisesti vasemmistopuolueisiin liitettäviä arvoja.  

Kun vaalitenteissä on kysytty, miten lisämenot pitäisi rahoittaa, on vastauksena ollut usein veronkorotukset. Vastaavasti leikkauslistoista puhuttaessa, konkreettiset ehdotukset ovat jääneet puuttumaan. Jos puoluejohtaja mielletään ajattelultaan vasemmistolaiseksi, syntyy koko puolueen ylle helposti vasemmistolaisleima. Talouspolitiikan korostaminen taas liitetään helposti oikeistolaisuuteen. Talous- ja yrittäjyysteemoja on nostettu puolueessa liian vähän esille. 

Minne viheroikeiston äänet menevät?

Viimeisen kymmenen vuoden aikana liberaalioikeisto on hävinnyt mediasta ja valtakeskustelusta. Liberaalioikeistolle markkinatalous on ollut keskiöissä, mutta tuohon aatesuuntaan mahtuu myös ympäristön ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mikä taas erottaa sen äärioikeistosta. Suomessa liberaalioikeistosta on puhuttu myös nimellä kokoomuksen puisto-osasto, mihin vihreätkin on joskus väitetty kuuluneen. Viheroikeisto on menettänyt kotinsa. 

Vastuullista talouden uudistamista ja ihmisoikeuksia sekä luontoarvoja kannattavat äänestäjät on jätetty heitteille. Vaikka kokoomus väittää olevansa vastuullinen talouden kantaja, on perussuomalaisten kannatuksen nousu saanut myös kokoomuksen esittämään entistä vastuuttomampia talouslinjoja. Veronalennuslupaukset samaan aikaan laadittavien leikkauslistojen kanssa on yksi osoitus tästä. Ikävä kyllä näyttää siltä, että kokoomus on seuraavien vaalien voittaja. Mutta voittaako kokoomus vaalit viheroikeiston äänillä?

Tulevat eduskuntavaalit ovat talousvaalit. Vihreiden on tulevilla ulostuloillaan keskityttävä rakentamaan mediassa itsestään kuvaa taloususkottavana puolueena. Toivommekin, että talousteemat nousevat vihreiden eduskuntavaaliehdokkaiden kampanjoissa näkyvästi esille. Taloutta ja yrittäjyyttä korostamalla pystymme parhaiten vaikuttamaan median meistä maalaamiin mielikuviin.