Yrityksille verohelpotuksia TKI-investointeihin, Suomen Akatemian rahoitusta vahvistettava pysyvästi

Suomi on jäänyt jälkeen verrokkimaistaan tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Yritysten tuet voitaisiin korvata ainakin osin verokevennyksin. T&K-toiminnan rahoituslaista on tehtävä päätöksiä nopeasti, kirjoittavat Mari Holopainen ja Henry Scheinin.

5.1.2023 | Puheenvuoro

Vuosituhannen vaihteessa Suomi oli innovaatiopolitiikan edelläkävijä. Suomen T&K-menojen osuus bruttokansantuotteesta (BKT) laski vuosina 2014–2018 toiseksi eniten maailmassa. Olemme jääneet jälkeen verrokkimaista, kuten vaikkapa Ruotsista ja Saksasta, joissa työn tuottavuuden kehitys ja talouskasvu ovat olleet Suomea suotuisampia.

Nykyinen eduskunta asetti tavoitteeksi T&K-investointien nostamisen neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Hallitusohjelman tavoitteena on myös edistää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten sekä kotimaisten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sijoitusmaana.

Suomessa noin 12 % julkisesta T&K-rahoituksesta suuntautuu yrityksille. Suoriin tukiin liittyy riski siitä, että niiden avulla luotu arvo ei välttämättä jää yritykseen luomaan uutta kehitystä. Yritysten suorat tuet useilla toimialoilla voidaan ainakin osittain korvata verokevennyksillä, joilla yrityksiä ohjataan investoimaan TKI-toimintaan.

Yrityksille on osoitettu ylimääräinen kannustin, jonka avulla voi tehdä verotuksessa lisävähennyksen T&K-toiminnasta tutkimusorganisaatioiden kanssa. Lain tarkoituksena on kannustaa yrityksiä lisäämään tutkimusyhteistyötä. Lisäksi T&K-verokannustinta laajennetaan.

Tutkimus- ja kehittämistukien myöntämisen perusteisiin tulisi sisällyttää yhä vahvemmin kestävän kehityksen vaatimus.

Tutkimus- ja kehittämistukien myöntämisen perusteisiin tulisi sisällyttää yhä vahvemmin kestävän kehityksen vaatimus. Julkisin varoin suunnatun T&K-rahoituksen tulee kannustaa kohdentamaan investointikelpoisia varoja kestävästi, ympäristön ja yhteiskunnan sosiaalisen perustan vahvistumisen kannalta parhaisiin hankkeisiin. 

Vain parantamalla tuottavuutta, Suomi pärjää taloudellisesti.

Soveltavan ja yrityksissä tehtävän tutkimuksen perustana on pitkäjänteinen perustutkimus ja opetus. Korkeatasoista tieteellistä tutkimusta tulisi vahvistaa lisäämällä yliopistojen ja korkeakoulujen perusrahoitusta ja Suomen Akatemian tiederahoitusta. Vain parantamalla tuottavuutta, Suomi pärjää taloudellisesti. Jotta pitkäjänteisyys taataan, tulisi ripeästi päättää valmistelussa olevasta tutkimus- ja kehittämismenojen rahoituslaista.

Mari Holopainen & Henry Scheinin
Mari Holopainen on vihreiden kansanedustaja Helsingistä. Henry Scheinin on johtava konsultti ja TalousVihreät ry:n hallituksen jäsen.

5.1.2023 9:34

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon