Isot ja pienet asiat äänestäjän puntarissa

Vaalikeskustelussa on ollut esillä isoja ja pieniä asioita, faktaa, mielipiteitä ja asenteita. Pääministerikeskustelu kumman kaa -tyyliin on pomppinut joka suuntaan. On vaikea keksiä mitään erityistä uutta ulottuvuutta, joka pompahtaisi vielä esiin ennen sunnuntaita ja vaikuttaisi merkittävästi vaalitulokseen

30.3.2023 | Pääkirjoitus

Kuvat: Getty Images

Vaalipaneeleissa on jo kuukausia vatvottu samoja asioita. Isot ja pienet kysymykset on käsitelty sellaisella vauhdilla ja väännöllä, että asioiden mittasuhteet ja aikaperspektiivit ovat hämärtyneet.

Kun puhutaan valtion talouden alijäämästä, on selvää, ettei miljardien eurojen sopeutuksia saada aikaan nopeasti eikä kivutta. Talousoppineet ovat myös tehneet selväksi, että velkapelottelu on ollut ylimitoitettua.

Pandemiasta toipuva ja yhä liian läheltä sotaa seuraava Suomi tarvitsee talouslinjauksia, jotka uudistavat elinkeinoja, lisäävät koulutusmahdollisuuksia ja vähentävät köyhyyttä. Kaikki tämä on tehtävä kestävästi ympäristön kantokyvyn rajojen puitteissa.

Pelkästään lentoverolla voitaisiin kerätä 150 miljoonaa euroa ilman että maksu olisi kohtuuton rasite lentomatkustajille. Terveysperusteisilla veroilla – sokeri, suola, kovat rasvat, alkoholi ja tupakka – voitaisiin kerätä nelinkertainen summa.

Silti on hyvä muistaa, että jo nyt inflaatio, korkotason nousu ja asuntokaupan hyytyminen ovat jo ajaneet keskituloisiakin ihmisiä ahdinkoon. Elämä ei näytä tästä eteenpäin halpenevan.

Sosiaali- ja terveysmenoista on vaikea keksiä karsittavaa, kun väestö vanhenee, pandemian jälkeinen hoitovelka on kasvanut ja esimerkiksi mielenterveyspalveluista on huutava pula.

Vuosikymmenien kehityksen suunta ja suuruus on kuitenkin kaikkien nähtävillä ja Venäjän sotatoimet ovat osin vauhdittaneet kehitystä oikeaan, fossiilittoman energian suuntaan.

Ilmasto- ja luontokatokysymyksissä on aivan viime päivinä jumiuduttu kiistelemään Petteri Taalaksen rauhoittelevan viestin ja IPCC:n huolestuttavamman raportin välillä. Vuosikymmenien kehityksen suunta ja suuruus on kuitenkin kaikkien nähtävillä ja Venäjän sotatoimet ovat osin vauhdittaneet kehitystä oikeaan, fossiilittoman energian suuntaan.

Mitään viisasten kiveä ei silti ole näköpiirissä. Tuulivoima vaatii maa-alueita sekä myllyille, teille että siirtoyhteyksille. Sähköautot vaativat kallisarvoisia mineraaleja akkuihin, ja kaivostoiminnassa ympäristöongelmia riittää. Vetyteknologian saati pienydinvoiman kehittämisessä on vielä pitkä tie kuljettavana.

Maa- ja metsätaloudessa pitäisi myös etsiä uutta suuntaa. Maataloustukien suuntautuminen pitkälti kotieläintuotantoon olisi käännettävä kasviproteiinien eduksi. Turvepelloilla pitäisi lisätä kosteikkoviljelyä. Metsien käsittelyssä on todettu isoja virheitä harvennushakkuissa ja sektorilla pitäisi uudistaa metsälakia ja kehittää hiilinieluja kasvattava päästökauppa.

Tehtävälista on loputtoman pitkä, eikä sen laatimista helpota yhtään tieto, että tekijöitä ei näytä olevan tarpeeksi. Palveluammatteihin ei löydy tekijöitä, opettajista, sairaanhoitajista jne. on pula. Työuraa on pidennettävä edelleen sekä alusta että lopusta eli saatava nuoret aiemmin töihin ja pidennettävä työuraa loppupäästä. Tästä jälkimmäisestä Suomella on onneksi parempaa osaamista kuin ranskalaisilla.

Ei-suomalaisten integroiminen yhteiskuntaan ei ole tähän asti sujunut hyvin, kieliopintoja ei ole ollut tarjolla ja tutkintojen sovittaminen suomalaiseen järjestelmään ontuu.

Työperäistä maahanmuuttoa kannatetaan laajasti, mutta sekään ei ole ongelmatonta. Ei-suomalaisten integroiminen yhteiskuntaan ei ole tähän asti sujunut hyvin, kieliopintoja ei ole ollut tarjolla ja tutkintojen sovittaminen suomalaiseen järjestelmään ontuu. Monen yrittäjän asenteet myös estävät työhön pääsyn. Vaarana on myös yhteiskunnan rakentuminen kerroksiin, jossa alimmalla tasolla ovat ”vierastyöläiset” matalapalkkatöissä.

Kaiken kaikkiaan on kuitenkin syytä katsoa luottavaisesti eteenpäin. Kolme vuotta on eletty historiallisen vaikeissa oloissa koko maailmassa (pandemia) ja etenkin Euroopassa (Venäjän hyökkäys). Suomalainen yhteiskunta on osoittanut kestävyytensä ja sopeutumiskykynsä esimerkiksi Nato-päätöksessä.

Tämän päivän vaikeisiin kysymyksiin on olemassa vastauksia, jos niitä vain halutaan ottaa käyttöön. Kun vaaleja edeltäneet hullut päivät ovat ohi, alkaa yhteistyötahdon, yhteisymmärryksen ja yhteistyökuvioiden etsintä.

Leena Brandt/Verde

30.3.2023 17:32

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon