Uusi yhdistys edistää käveltävää Helsinkiä

Helsinkiin on perustettu uusi yhdistys ajamaan nimenomaan jalankulkijoiden asiaa. Pääkaupungissa on käyty kiivasta keskustelua erilaisista liikkumistavoista ja niille varatusta kaupunkitilasta. Kaupunkisuunnittelijoita ja poliittisia päättäjiä arvostellaan vuoron perään yksityisautoilun kurittamisesta, julkisen liikenteen hinnoittelusta, huonosti toimivasta pyöräilyverkostosta ja epäviihtyisistä kaupunkinäkymistä. 

Kevyen liikenteen väylillä puikkelehtivat jalankulkijat, fillaristit ja skuuttailijat lastenvaunujen ja rollaattoreiden keskellä. Merkinnät ovat sekavia tai puuttuvat kokonaan, kulkureitit alkavat ja loppuvat miten sattuu ja liikkuvien tiellä on monenlaisia esteitä.

Idea Helsingin jalankulkijat ry:stä syntyi keväällä Kestävän kaupungin lukupiirissä. Samoista aiheista on pitkään käyty keskustelua muun muassa Käveltävä Helsinki -Facebook-ryhmässä. Parin viikon takaiseen perustajakokoukseen saapui parin päivän varoitusajalla nelisenkymmentä kiinnostunutta. Tarvetta toiminnalle siis näyttäisi olevan. Yhdistys on vielä perustamisvaiheessa ja avautuu jäsenyyksille mahdollisimman pian.

Yksi yhdistyksen perustajajäsenistä, Hanna Hannus, ei asemoi uutta yhdistystä ketään vastaan vaan tervetulleena lisänä kaupunkitilan käytöstä käytävään keskusteluun. 

”Viime aikoina on toki ollut hyvää kehitystä ja ydinkeskustan käveltävyyttä parannetaan. Investoinnit kävelyinfraan ovat kuitenkin vain murto-osa muiden liikkumismuotojen budjeteista”, hän sanoo. 

Tilanne on siis parempi kuin 1900-luvun puolella, jolloin rahaa näytti riittävän ainoastaan autoilun edistämiseen.

Ydinkeskustan lisäksi agendalla kaikki kaupunginosat

Yhdistystä tarvitaan erilaisten ryhmien rinnalle järjestämään kävelybileitä tai muuta toimintaa, kirjoittamaan lausuntoja kannanottoja ja laatimaan visioita käveltävästä kaupungista. Tutkimusten mukaan 71 prosenttia helsinkiläisistä kävelisi omien sanojensa mukaan enemmän, jos kävely-ympäristö olisi viihtyisämpi. 

Uuden yhdistyksen toiminta on vasta lähdössä käyntiin, ja ohjelmatyötä ei ole vielä tehty. Perustamiskokouksessa keskusteltiin kuitenkin esimerkiksi seuraavista tavoista lisätä viihtyisyyttä ja turvallisuutta: istutuksia, puita, penkkejä lepohetkiä varten, turvalliset, eri liikuntavälineille erilliset väylät ja talvisin tietysti riittävä lumen ja loskan puhdistus kulkureiteiltä.

”Helsingissähän kävellään tosi paljon ja se on kaupungilla paperilla prioriteetti, mutta on eri juttu, näkyykö se vielä riittävän hyvin käytännössä”, arvioi Hannus.  

Hän vertaa pääkaupungin tilannetta muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin, joissa satsataan paljon kävelymahdollisuuksiin ja keskustan viihtyisyyteen. Helsinki voisi katsoa oppia Tukholmasta, Pariisista, Brysselistä tai Oslosta.

Ydinkeskustan lisäksi Hannus muistuttaa muista kaupunginosista. Yhtä lailla lännessä kuin itä-Helsingissä pitäisi varmistaa, että esimerkiksi koulujen ympäristöt ovat turvallisia. Lasten pitäisi päästä lihasvoimin kouluun.

”Perustamiskokouksessa nousi myös esteettömyys tosi vahvasti esille. On tärkeää, että vammaiset ja ikäihmiset uskaltavat liikkeelle, vaikka toimintakyky ei ole täydellinen. Pitää esimerkiksi olla paikkoja, joissa voi välillä levähtää.”

Kävelyreittien pitää olla myös valaistuja niin että jalankulkija tuntee olonsa turvalliseksi.

Kansanterveyden kannalta kävelyn lisääminen on iso asia. Työ-, koulu- tai vapaa-ajan matkoista olisi hyvä taittaa lihasvoimin mahdollisimman pitkä matka.