Kuntavaalit 2021: Vihreät kasvatti ehdokasmäärää, keskustalla ja SDP:llä raju pudotus

Ensimmäinen kierros on käyty läpi ja vihreitä kuntavaaliehdokkaita on kertynyt 2676 eli 76 enemmän kuin 2017. Kasvu ei ole suuri, mutta keskustalla ja SDP:llä on iso pudotus ja vain perussuomalaisilla tukeva nousu. Suurissa kaupungeissa vihreiden asema on vakaa, mutta pienissä kunnissa on nähty sekä innostusta että väsähtämistä.

9.3.2021 | Politiikka

Kuntavaalikampanjointia Helsingissä 2017. Kuva: Hannu Tuominen

Pälkäneen vihreiden puheenjohtaja Heli Merimaa on järjestänyt livestreamausta ehdokaslistan luovuttamiseen. Tilaisuus on tällä kertaa aivan erityinen.

”Täällä ollaan todella fiiliksissä, aivan huippua, saatiin nelinkertaistettua meidän ehdokasmäärä vuodesta 2017.”

Neljä vuotta sitten Pälkäneen neljästä ehdokkaasta kaksi päätyi valtuutetuiksi ja kaksi varavaltuutetuiksi. Nyt ehdokkaita on siis 16. Merimaan mielestä suosiota on tuonut avoin ja myönteinen suhtautuminen kunnan asioiden hoitoon.

Julkisuudessa aika ajoin pyörivä keskustelu autoista on saatu käännettyä järkeviin uomiin. ”Me ajetaan reilua muutosta, eikä olla kieltämässä autoja.”

Pälkäneen vihreiden listaa jättämässä ehdokkaat Jyri Kankila ja Sari Tamminen, vastaanottamassa hallintoasiantuntija Helena Niemi. Kuva: Juha Forsman

 

Reilun 6 400 asukkaan kunta kuuluu Pirkanmaan piiriin, jossa suurin eli Tampere sai täyteen maksimin eli sata ehdokasta. Kaikkiaan ehdokkaita löytyi useampaan kuntaan kuin aiemmin eli 33 kunnasta vain neljä on enää vailla vihreää listaa.

Isot kaupungit vauhdissa

Täyteen listaan ylsivät myös Helsinki (127), Espoo (112), Turku (100), Vantaa (100) sekä Jyväskylä (100) Jyväskylä oli viime kuntavaalien huippuyllätys, sillä vihreiden kannatus pompahti kaupungissa viitisen prosenttiyksikköä 19,9 prosenttiin. Valtuustopaikkoina ero suurien puolueiden välillä jäi kuitenkin pieneksi, vihreillä on 14, SDP:llä 13 ja kokoomuksella 12 paikkaa.

”Kuntapolitiikassa pitää muistaa, ettei meillä ole mitään kaksipuoluejärjestelmää. Suurin puolue ei voi sanella päätöksiä vaan on tehtävä yhteistyötä muiden kanssa”, muistuttaa Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja Veikko Ahola.

Poikkeuksena ovat olleet keskustan selkeästi hallitsemat kunnat – ja kesäkuussa nähdään miten niille käy.

Turvealue vaikeuksissa

Satakunnassa vihreitä ehdokkaita tuli enemmän Poriin, Raumalle ja Harjavaltaan, mutta monessa pienessä kunnassa oli hankalaa innostaa väkeä mukaan. Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Juuli Ojansuun mukaan alueen useimmat puolueet näyttävät kärsivän jonkinasteisesta ehdokaskadosta – perussuomalaisia lukuunottamatta.

”Meitä vihreitä syö alueen turvetuottajien äänekkyys, se on heikentänyt ilmapiiriä. Etenkin Kankaanpäässä ja Pohjois-Satakunnassa alan yrittäjät ovat levittäneet viestiä, että turve on ainoa elinkeino alueella.”

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo vieraili helmikuussa Kankaanpäässä tutustumassa Vatajankosken Sähkön hukkalämpövoimalaan. ”Persulandian” mielenmaisemasta sai kuvan lukemalla sitä somekeskustelua, jonka vierailu herätti. Lokaa saivat niin sisäministeri kuin yrityskin.

Ehdokashankinta jatkuu

Kuntavaalit siirtyvät kesäkuuhun ja sen myötä myös listoja voidaan vielä täydentää 4.5. saakka. Hämeen vihreiden vaalipäällikkö Satu Söderström arvelee, että ehkäpä hitaille hämäläisille on hyvä saada lisäaikaa. Sama viesti kuuluu jo useimmista muista puolueista, jotka ovat kertoneet tänään jatkavansa tarmokkaasti ehdokashankintaa.

Isoilla puolueilla on ehdokkaita 5000-6000, joten vaikka etenkin keskusta ja SDP ovat menettäneet ehdokkaita viime kertaan verrattuna, niiden saalis on noin kaksinkertainen vihreisiin verrattuna. Vuonna 2017 kuntavaaleissa lopulliset ehdokasmäärät oli keskustalla 7 461, SDP:llä 6 132, perussuomalaisilla 3 831 ja vihreillä 2 600.

Ympäri Suomen kerätyt tulokset osoittavat, että ilman vihreää listaa on yhä vähemmän kuntia. Esimerkiksi Oulun ympäristössä on kolme kuntaa, joissa on nyt siirrytty edelliskerran nollasta kahteen tai kolmeen ehdokkaaseen: Haapajärvi, Haapavesi ja Sievi. Samassa tilanteessa ovat esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla Närpiö, Ilmajoki, Evijärvi ja Kuortane.

Eri puolella Suomea on kaikkiaan yhdeksään kuntaan, jotka saivat historiansa ensimmäistä kertaa vihreän ehdokkaan.

Kittilä sai neljä listalle

Lapin vihreiden varapuheenjohtaja Tiina Huilaja vastaa kyselyyn kesken hiihtomatkan. Hän on saanut itsensä lisäksi kolme uutta ehdokasta Kittilään, joten yksin ei tarvitse vaalityötä tehdä.

Kittilän kunnan päätöksentekoa puidaan tänäkin vuonna oikeudessa niin sanotussa kolmannessa haarassa. Kunnan kriisi juontaa juurensa vuosien taa ja kytkeytyy kunnan matkailulle tärkeään Levin hiihtokeskukseen. Kittilän tapaus on ääriesimerkki kunnissa muhivista riidoista, jotka eivät ainakaan lisää valtuutetun työn houkuttelevuutta.

”Ylipäätään valtuutetun rooli on sellainen, että kyllä jokaisen pitää tykönänsä selvittää, miksi valtuustossa on. Ei siellä olla ajamassa omaa etua vaan tekemässä päätöksiä faktapohjalta”, sanoo Huilaja.

 

 


Lisäys 9.3.2021 kello 23:22: Lisätty juttuun vuoden 2017 kuntavaalien ehdokasmäärät keskustan, SDP:n, perussuomalaisten ja vihreiden osalta.

Korjaus 10.3.2021 kello 0:54: Korjattu Haapajoki Haapavedeksi. 14:26 Juuli Ojansuun sukunimi.

Leena Brandt / Verde

9.3.2021 22:48

0 kommenttia

Lähetä kommentti