Ilmastopäästöjä aiheuttava maakaasu tulossa EU:n kestävän rahoituksen piiriin
Euroopan unioni on sitoutunut hiilineutraalisuuteen vuoteen 2050 mennessä ja nyt päämäärää varten laaditaan investointikriteereitä, joiden perusteella tätä pyrkimystä voidaan tukea. Kehittelyn keskiössä on suhtautuminen eri energiamuotoihin.
Maakaasun käytön ilmastopäästöt ovat noin puolet hiilen päästöistä, eikä maakaasu vielä syksyllä ollut mukana luonnoksissa.
Jäsenmaiden vastustuksen vuoksi asiaa on kuitenkin pohdittu uudelleen, ja EU:n komissiosta tällä viikolla Contexte-julkaisuun vuodetun luonnoksen mukaan vihreiden investointien luokkaan voitaisiin laskea kaasuvoimaloita tietyin ehdoin, muun muassa niiden päästömäärien mukaan.
Hollantilainen vihreä meppi Bas Eickhout teki alkuvuodesta luokittelua, josta puuttui fossiilisen maakaasun lisäksi uusiutumaton ydinvoima.
Jäsenmaista kaikki eivät ihastuneet. Mailla on kullakin oma energiapolitiikkansa, ja jokainen puolustaa omia valintojaan – esimerkiksi Ranska ydinvoimaa.
Merkittävä maakaasun käyttäjä ja Nord Stream 2-maakaasuputkea havitteleva Saksa on ollut vahvasti kaasun kannalla.
Saksan lisäksi myös Puola aikoo käyttää kaasua korvaamaan hiiltä. Monissa muissakin EU-maissa maakaasu on merkittävä etenkin lämmön lähteenä. Maakaasun osuus energiantuotannosta koko EU:ssa on lähes 10 prosenttia ja ydinvoiman noin 30 prosenttia
Eickhout sanoi Financial Times-lehden haastattelussa, että luokittelu on vaarana ajautua poliittiseen kaupankäyntiin, josta vihreän rahoituksen tieteelliset standardit ovat kaukana.
Eickhoutin mukaan koko maailma seuraa tarkkaan EU:n suunnitelmia. Vaarana on lukkiutuminen fossiilisiin ratkaisuihin, jotka tekevät ilmastotavoitteiden saavuttamisen mahdottomaksi.
Huono signaali
Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lundin mielestä maakaasun liittäminen suunnitelmiin ei ole linjassa EU:n 2050-päästötavoitteen kanssa.
”Nyt pitäisi vauhdilla leikata päästöjä ja aika alkaa loppumaan”, Lundin toteaa.
Maakaasua on pidetty eräänlaisena siirtymävaiheen ratkaisuna, siltana kohti hiilineutraaliutta. Maakaasuvoimaloiden elinikä lasketaan yleensä 20 vuodeksi, kun esimerkiksi ydinvoimalat kestävät noin 60 vuotta ja vesivoimalat sitäkin pitempään.
”Tässä ei siis lukkiuduttaisi loputtomiin, mutta onhan tämä huono signaali.”
Lund ihmettelee myös sitä, että Euroopan investointipankki EIB rahoittaa useita maakaasuhankkeita.
Suhtautuminen energiamuotoihin on Lundin mielestä joka tapauksessa kompromissi, kuten EU-tason ratkaisut yleensä ovat.
”Pääosin kestävän kehityksen elvytyspaketti on järkevä, mutta joitain kupruja varmasti tulee. Paketti on joka tapauksessa saatava kasaan ja kaikkien on se hyväksyttävä.”
Suomalainen johdonmukaisuus ei Lundin mielestä aina lopputuloksista näy.
Tilaa uutiskirje!
Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.
1 Kommentti
Lähetä kommentti
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Kuuntele Verden podcastia!
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon
Kuva heijastaa saksalaista vihreyttä: maakaasuputki puupellossa. – Olisi hauska nähdä laskelma, kuinka monta tonnia hiiltä Loviisa Ja Olkiluoto ovat säästäneet ja kuinka paljon Saksan luopuminen ydinvoimasta lisää hiilen käyttöä lyhyellä tähtäyksellä?
Vaikka ydinvoiman käytön pitkän ajan säteilyriski on varteenotettava asia, ei se ole koko luonnolle saman luokan ongelma kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö, siksi myös ydinvoima tulisi tässä kontekstissa lukea hiilneutraaliutensa vuoksi suositeltavaksi energiamuodoksi.
Tässä nähdään, miten EU on johtavien valtioiden lieassa.