COP26:n ratkaisujen viikko: lupaukset eivät vielä riitä
Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen painottaa, että tärkeintä on varmistaa 1,5 asteen raja. ”Me tiedämme, että tällä hetkellä maiden lyhyen tähtäyksen päästövähennystavoitteet eivät ole linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa. Ideaalitilanne olisi ollut, että maat olisivat tuoneet Glasgow’hun uusia sitoumuksia, mutta näin ei käynyt.” Kososen mielestä nyt pitää
Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen painottaa, että tärkeintä on varmistaa 1,5 asteen raja.
”Me tiedämme, että tällä hetkellä maiden lyhyen tähtäyksen päästövähennystavoitteet eivät ole linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa. Ideaalitilanne olisi ollut, että maat olisivat tuoneet Glasgow’hun uusia sitoumuksia, mutta näin ei käynyt.”
Kososen mielestä nyt pitää tunnustaa tämän kuilun olemassaolo ja tiedostaa asian kiireellisyys.
”Glasgow’sta pitää saada vahva kirjaus, että tähän kuiluun palataan jo ensi vuonna. Emme voi odottaa viittä vuotta, jotta kokoonnumme seuraavan kerran tarkastelemaan tilannetta.”
”Fossiilisista polttoaineista luopumista pitää kiirehtiä, eikä hiileen, öljyyn ja kaasuun saisi investoida yhtään lisää ilman hiilensidontaa ja talteenottoa.”
Ilmastokokous jatkunee yli perjantain takarajan.
Kosonen uskoo, että kokous jatkuu yli perjantain takarajan, kuten ilmastokokouksissa on käynyt ennenkin.
Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Anna Ikonen on seurannut kokousta, joka tähän mennessä on koostunut lähinnä ei-sitovista lupauksista ja valtionpäämiesten puheista.
Ensimmäisen viikon aikana sata maailman johtajaa lupasi hillitä metsäkatoa, yli sata maata liittyi metaanipäästöjen vähentämisohjelmaan ja yli 40 maata lupautui vähentämään hiilen käyttöä.
”Vaikka nämä eivät ole sitovia lupauksia, ne antavat kuitenkin järjestöille ja kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuuden vedota puheisiin.”
”Isoin vääntö on joka tapauksessa edessä. Paljon on sovittu teknisellä tasolla ja työryhmissä on keskusteltu, mutta esimerkiksi markkinamekanismista on olemassa lukuisia vaihtoehtoja päätöksen pohjaksi”, sanoo Ikonen.
Markkinamekanismin pitäisi estää kaikenlainen kikkailu.
Glasgow’n ilmastokokouksessa pyritään löytämään yhteisymmärrys Pariisin ilmastosopimuksen kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevista säännöistä. Mekanismi tarkoittaa sitä, että maat voivat rahoittaa ilmastotoimia omien rajojensa ulkopuolella. Tämä olisi tehokas tapa vähentää ilmastopäästöjä mahdollisimman edullisesti. Jotta markkinamekanismi todella toimisi, sen pitäisi muun muassa estää ns. päästöjen tuplalaskenta ja muunlainen kikkailu.
COP26-neuvottelupöydissä puhutaan myös rahasta ja ennen kaikkea köyhemmille maille tarjottavan rahoituksen määrästä. Ilmastonmuutos kohtelee erityisen kaltoin jo muutenkin köyhiä maita, joissa joudutaan sopeutumaan muun muassa kuivuuteen ja lämpötilan poikkeukselliseen nousuun.
Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen analysoi tviiteissään @orastynkkynen maiden tähänastisia hiilineutraalisuustavoitteita.
“Toki tavoitteet ovat kaukana tulevaisuudessa. Silti ei kannata vähätellä niiden periaatteellista merkitystä. Mukana on isoja maita, jotka vielä joitakin vuosia – jopa vain viikkoja – ennen Glasgow’ta kieltäytyivät jyrkästi sitoutumasta hiilineutraaliuteen.”
Hänen mielestään ilmastosaavutusten suhteen pitää siis olla kriittinen, mutta ei kyyninen. Ilmastotoimet eivät vielä mitenkään riitä, mutta toisaalta jo tähänastiset toimet ovat laskeneet arvioita ilmaston kuumenemisesta.
Tällä viikolla katseet ovat joka tapauksessa Skotlannin Glasgow´ssa, jossa tulevaisuuden kannalta ratkaiseva neuvotteluketju on meneillään.
