COP26 – pienten askelten kompromissi

Ilmastohätätila ei ole Glasgow´n kokouksen myötä poistunut, eikä pysymistä 1,5 asteen lämpenemisessä ole varmistettu. Eilinen sopu oli laiha, mutta COP26 päätti, että maiden päästövähennystavoitteita tarkastellaan seuraavan kerran jo ensi vuonna, kirjoittaa Leena Brandt.

14.11.2021 | Puheenvuoro

Kuva: U.S. Geological Survey/CC

Kaksiviikkoisen ilmastokokouksen lopputulema on saanut arvioita laidasta laitaan. Odotetusti Britannian pääministeri Boris Johnson ylisti sopua ja uskoi Glasgow´n jäävän historiaan merkittävänä ilmastosopimuksena.

Ruotsalainen ilmastoaktiivi Greta Thunberg kommentoi sopua bla-bla-bla-puheena.

Lopputulema on kuitenkin jotain näiden väliltä. Pitääkö olla pettynyt? Kyllä! Pitääkö vaatia enemmän? Kyllä! Pitääkö jatkaa ilmastotoimia kansallisesti ja kansainvälisesti? Kyllä!

Ilmastokokoukselle oli viritetty korkeita odotuksia kuten pitikin. Jokaiseen neuvotteluun on mentävä pitkän listan kanssa – mutta varauduttava kompromisseihin, vaikka kyseessä ei ole mikään pieni peli vaan koko maapalloa koskeva turnaus.

Pariisin sopimuksesta on kulunut kuusi vuotta, ja tänä aikana ovat lisääntyneet tulvat, maastopalot, ennätyshelteet ja hurrikaanit osoittaneet mihin suuntaan maapallon lämpeneminen vie. Näkymä ei ole kaunis, vaan yksiselitteisesti katastrofaalinen.

Ilman Pariisia ja kuluneiden vuosien sään heilahteluja ja yhä voimistuvaa kansalaisliikehdintää ei COP26 olisi onnistunut edes näin hyvin.

Ilman Pariisia ja kuluneiden vuosien sään heilahteluja ja yhä voimistuvaa kansalaisliikehdintää ei COP26 olisi onnistunut edes näin hyvin.

Nyt saatiin tekstiin maininnat fossiilisten polttoaineiden tukien vähentämisestä ja hiilivoiman vähentämisestä ja 1,5 asteen tavoitteesta. On hyvä muistaa, ettei edes näitä lauseita ja numeroita ollut Pariisin teksteissä.  Lauseita toki vesittivät lievennykset eli on luovuttava vain ”tehottomista” tuista ja hiilivoimaa pitää vähentää eikä luopua siitä tykkänään.

Ns. markkinamekanismille saatiin myös säännöt, joita ei Pariisissa onnistuttu luomaan.  Nekin tosin alkuperäisiä tavoitteita laimeampina ja tulkinnanvaraisempina.

Sopimus kattaa nyt myös ensimmäistä kertaa biodiversiteetin. Siinä on haasteita Suomen metsätaloudelle, jota presidentti Sauli Niinistö ehti jo kokouksen alkumetreillä mainostaa.

Aamun Yleisradion erityislähetyksessä puhunut Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen toteaa, että kaikessa ei onnistuttu.  Olennaista ovat nyt seuraavien kymmenen vuoden aikana toteutettavat päästöjen vähennykset.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen nostaa myös esiin vuosittaisen tarkastelun. Ruuvia eli päästötavoitteita on helpompi kiristää, kun ei odoteta viittä vuotta vaan seuranta on jatkuvaa.

Yrityksille ja ympäristöjärjestöille suunta on selvä.

Glasgow´n krapulan jälkeen voi viimeistään maanantaina katsoa eurojen ja dollarien maailmaan. Maailmanlaajuisesti on meneillään investointeja, jotka vähentävät fossiilienergian käyttöä. Aurinko- ja tuuli ovat jo nyt edullisempia tapoja tuottaa sähköä kuin hiili. Liikenteessä siirrytään myös vääjäämättä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä, kuten minkä tahansa autonvalmistajan T&K-investoinneista voi päätellä. Vetytalous ja akkuklusteri kiinnostavat myös suomalaisia yrityksiä.

Eteenpäin katsoville yrityksille ja ympäristöjärjestöille suunta on selvä – ihan kaikki poliittiset toimijat eivät vain tahdon pysyä kyydissä mukana.

Leena Brandt / Verde

14.11.2021 12:24

0 kommenttia

Lähetä kommentti